Suomen talouspolitiikka ja moralismi

Suomen talouspoliittisessa keskustelussa esiintyy moraalisia kehystyksiä, joissa valtion velka rinnastetaan vastuuttomuuteen ja sopeutusmenot koetaan hyveeksi. Vaikka tällainen retoriikka voi lisätä poliittista sitoutumista sopeutuslinjaan, se ei yksin takaa ratkaisujen taloudellista kestävyyttä. Talouspolitiikan tulisi perustua mekanistisiin arvioihin siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat käyttäytymiseen, resurssien kohdentumiseen ja veropohjan vakauteen – ei siihen, näyttävätkö ne hyveellisiltä tai sopivilta julkisen moraalin kehyksessä.

1. Tausta

Suomen julkinen talous on rakenteellisesti alijäämäinen. Vuoden 2025 budjetissa alijäämä on yli 12 miljardia euroa, ja velkasuhde ylittää 75 prosenttia BKT:stä. Orpon hallitus on käynnistänyt noin 6 miljardin euron sopeutusohjelman, jossa painopiste on menosäästöissä. Perustelut nojaavat usein velvollisuuteen ”elää ajan mukaisesti” ja “olla vastuullinen tulevia sukupolvia kohtaan” – moraalisia ilmaisuja, jotka peittävät talousmekanismien tarkastelun alleen.

2. Aineisto ja menetelmät

Analyysi perustuu hallituksen budjettidokumentteihin, ministeriöiden tausta-aineistoihin sekä valtiovarainministerin ja pääministerin julkisiin puheisiin vuosilta 2023–2025. Tekstejä tarkastellaan sen mukaan, onko perusteluissa ensisijaisesti kyse:

• käyttäytymisvaikutuksista (esim. työn tarjonta, investointipäätökset),

• resurssien allokoinnista (panos–tuotossuhde), vai

• moraalisista viitekehyksistä (esim. vastuu, reiluus, velvollisuus).

3. Havainnot

– Havainto 1: Velkaantumista käsitellään moraalisen ongelman eikä rahoitusrakenteen näkökulmasta. Velan kustannus–tuottoanalyysi puuttuu, vaikka osa velasta on selvästi investointiluonteista (esim. TKI-panostukset), joilla voisi olla positiivinen vaikutus tulevaan veropohjaan.

– Havainto 2: Menoleikkauksia perustellaan kurinalaisuudella, mutta ilman läpinäkyvää priorisointia. Leikkaukset kohdistuvat sekä tuottamattomiin menoihin että potentiaalisesti tuottaviin rakenteisiin, kuten osaamiseen ja kansainväliseen koulutusvetovoimaan, ilman erottelua vaikutusten perusteella.

– Havainto 3: Veropohjan analyysi jää taka-alalle. Sopeutusta ei juurikaan arvioida siitä näkökulmasta, voitaisiinko matalampia veroasteita ylläpitää laajemmalla pohjalla esimerkiksi poistamalla tehottomia tukia tai erityisvähennyksiä.

4. Tulkinta

Moralismi toimii poliittisena välineenä: se yksinkertaistaa monimutkaisia päätöksiä ja tarjoaa symbolisen perustelun säästöille. Talouspoliittisesti tämä on ongelmallista, koska se ohittaa vaihtoehtoiskustannukset ja kannustinvaikutukset. Säästö tai leikkaus ei ole itsessään hyvä tai huono – sen vaikutus riippuu siitä, mitä se muuttaa yksilöiden käyttäytymisessä, pääomien kohdentumisessa ja järjestelmän vakaudessa.

5. Vaikutukset

– Päätöksenteon laatu: Moraaliperusteinen säästölinja voi johtaa alitehokkaisiin allokaatioihin, kun resursseja karsitaan ilman tuottavuusanalyysiä.
– Veropohjan kestävyys: Investointeja, jotka voisivat kasvattaa pitkän aikavälin veropohjaa, voidaan leikata moraalisen "tasajaon" hengessä. Tämä heikentää rahoituspohjaa pitkällä aikavälillä.
– Käyttäytymisvaikutukset: Jos säästötoimet kohdistuvat kannustinjärjestelmiin (esim. työikäisten liikkuvuuden tukeminen tai koulutuksen saavutettavuus), ne voivat heikentää kokonaistyöllisyyttä.

6. Johtopäätökset

Suomen talouspolitiikan moralistinen sävy voi edistää sopeutustavoitteiden hyväksyttävyyttä lyhyellä aikavälillä, mutta se voi myös johtaa päätöksiin, jotka heikentävät pitkän aikavälin tehokkuutta, kasvupotentiaalia ja järjestelmän kestävyyttä. Talouspolitiikka tulisi irrottaa hyvepuheesta ja rakentaa käyttäytymisvaikutusten, allokatiivisen tehokkuuden ja veropohjan vakauden varaan.

Yhteenveto

Talouspolitiikka, joka perustuu moraalisiin mielikuviin eikä mekanistiseen vaikuttavuusanalyysiin, on altis virhepäätöksille. Järkevä järjestelmäohjaus edellyttää, että leikkauksia, veroja ja investointeja arvioidaan ensisijaisesti kannustimien, tuottavuuden ja kestävyyden kautta – ei symbolisten hyveiden tai tunnearvojen perusteella.