Trickle-down-hypoteesi pähkinänkuoressa

 

“Trickle-down” (engl. “valuva vaikutus”) tarkoittaa näkemystä, että vero- ja sääntelykevennykset varakkaimmille, yrityksille ja sijoittajille valuvat ajan mittaan kaikkien hyödyksi lisääntyneen investoinnin, työllisyyden ja talouskasvun kautta. Talousliberaalissa tulokulmassa tämän pitäisi toteutua ennen kaikkea:

1. Kannustein – matalammat rajaverot parantavat työn, pääoman ja riskinottohalukkuuden tuotto-riskisuhdetta.

2. Pääoman hinnan – alempi yhteisövero laskee investointien kustannuksia ja houkuttelee pääomaa.

3. Hintamekanismin – kilpailu pakottaa yritykset jakamaan vero-säästöt hintojen, palkkojen tai uusien työpaikkojen muodossa.

Mitä data sanoo?

Empiirinen löydös	Yhteenveto	Lähde
TCJA (USA 2017) → investoinnit +11 %, BKT ≈ +0,7 %	Yritykset, joille vero aleni eniten, lisäsivät investointeja selvästi; makrotason vaikutus jäi silti vaatimattomaksi.	Becker Friedman Institute
34 maan paneeli 1965-2015	Rikkaiden tuloveron leikkaukset eivät kasvattaneet BKT:tä tai työllisyyttä, mutta lisäsivät tuloeroja.	Oxford Academic
50 vuoden aikasarja OECD-maista	“Hyödyt kasaantuvat rikkaimmalle kymmenykselle; keskiluokan tulot eivät piristy.”	ncrc.org
2024 meta-analyysi yritysveroista	Yritysveron laskut lisäävät investointia ja työllisyyttä; vaikutus jakautuu ”laajasti, vaikkakin epätasaisesti”.	ScienceDirect
2020-24 rekisteritutkimus, 30 maata	1 %-yks. veronalennus → uusia startupeja +0,45 %, liikevaihto +0,38 %.	ResearchGate
Reaalipalkat TCJA:n jälkeen	Keskipalkan kasvu 0,09 % nopeampaa – käytännössä nolla.	MarketWatch

Miksi tulokset eroavat?

1. Verotyyppi

   • Yhteisö- ja investointikannusteet näyttävät toimivan paremmin kuin huippuluokan ansiotuloveron alennus.

2. Rahoitus

   • Jos alijäämät rahoitetaan velalla, korkojen nousu voi syödä investointihyödyn.

3. Avoimuus ja kilpailu

   • Pienissä, avoimissa talouksissa (kuten Suomessa) pääoma reagoi herkemmin, jolloin kasvuvaikutus voi olla suhteellisesti suurempi.

4. Työvoiman joustot

   • Jos työmarkkinat ovat jäykät, pääoman tuottavuus ei välity palkkoihin.

5. Aikahorisontti

   • Investoinnit reagoivat nopeasti, mutta kokonaistuottavuuden ja palkkojen paraneminen voi viedä vuosikymmenen.

Suomi-zoom

• Ylin marginaalivero ~52 % on selvästi OECD-kattorajan (≈44 %) yläpuolella. OECD

• Elinkeinovero 20 % on kilpailukykyinen, mutta poistojen verokäsittely ja sääntely hidastavat investointeja.

• Julkisen talouden kestävyysrajoite on todellinen – verokevennykset ilman menokuria uhkaavat kääntyä itseään vastaan.

Yhteenveto

1. Trickle-down ei ole hopealuoti. Puhtaasti rikkaiden tuloveron leikkaus nostaa todennetusti tuloeroja, mutta makrotason kasvuteho on heikko – jopa nolla. Oxford Academicncrc.org

2. Yritys- ja pääomaverokevennykset voivat lisätä investointia ja tuottavuutta, mutta vaikutus BKT:hen on yleensä 0–1 %-yks. luokkaa ja riippuu vahvasti rahoituksesta. Becker Friedman InstituteScienceDirect

3. Yrittäjyyshyötyjä on mitattu erityisesti pienissä yrityksissä; vaikutukset näkyvät start-up-luvussa ja työllisyydessä. ResearchGate

4. Kokonaisarvio: Trickle-down toimii rajatusti ja parhaiten, kun

   • alijäämät pysyvät kurissa,

   • vero-alennukset kohdistetaan tuotannolliseen pääomaan ja työtä rankaiseviin kiilamaisiin veroihin,

   • toimenpiteet yhdistetään kilpailua lisääviin rakenneuudistuksiin.

Talousliberaalin toimintalistan luonnos (Suomi)

1. Laaja veropohja, matalammat rajaprosentit – astelasku ylimmissä tuloluokissa + poistot investointineutraaleiksi.

2. Sääntelyn purku – nopeampi luvitus, hiilineutraali mutta teknologianeutraali energiapolitiikka.

3. Budjetti “nolla-pohjalta” – menojen systemaattinen kustannus-hyöty-seulonta.

VAS-narratiivi: “Ainoa oikeudenmukainen ratkaisu on pitää progressio mahdollisimman jyrkkänä, vaikka kasvu kärsisi.”
Talousliberaali vastine: Verokiilan pitää olla niin kevyt, että talous kasvaa – ilman kasvua ei ole jaettavaa.