Väestöryhmien kohtelu ja DEI-politiikka

 

Tutkimuskysymys

Miten yhdenvertaisuus- ja DEI-politiikka vaikuttavat eri väestöryhmien kohteluun kulttuuri- ja mediatuotannoissa?

Analyysi

1. Institutionaalisen päätöksenteon kohdistuminen ryhmiin
Yhdenvertaisuus-, monimuotoisuus- ja inkluusiopolitiikan (DEI) tarkoituksena on korjata historiallisesti havaittuja rakenteellisia vinoumia esimerkiksi sukupuolen, etnisen taustan ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että tuotantopäätöksissä suositaan vähemmistöihin kuuluvia ryhmiä ns. positiivisen erityiskohtelun periaatteella. Tämä ei kuitenkaan ole taloustieteen näkökulmasta neutraalia, sillä valintaperusteiden muuttuessa muuttuu myös tarjonnan koostumus ja sen hyöty-funktio eri ryhmille.

2. Vaihtoehtoiskustannukset ja tehokkuus
Jos valintakriteerinä ei ole tuotteen tai esiintyjän markkinakelpoisuus tai tuotannollinen laatu, vaan etninen tausta tai sukupuoli, syntyy väistämättä vaihtoehtoiskustannus: pois jää mahdollisesti tuottavampi tai yleisöä paremmin tavoittava sisältö. Tämä voi vähentää kokonaiskysyntää ja samalla alentaa julkisin varoin rahoitettujen tuotantojen yhteiskuntataloudellista tuottoastetta. Julkisen sektorin tehtävänä ei ole edistää ideologista tasa-arvoa, vaan tuottaa maksimaaliset hyvinvointihyödyt rajallisilla resursseilla.

3. Syrjinnän muoto ja mittaus
Syrjintää voidaan arvioida objektiivisesti vain silloin, kun henkilöön kohdistuva päätös tehdään ei-relevanttien muuttujien perusteella (Becker, 1957). Jos esim. "keski-ikäinen heteromies" jätetään huomioimatta nimenomaan taustansa vuoksi, on kyseessä määritelmällisesti syrjintä, vaikka se naamioitaisiin kompensaatioksi aiemmasta etuoikeudesta. Syrjinnän muoto on tällöin korjaavan tasa-arvon sijaan preferenssipohjainen, ei utiliteettia maksimoiva.

4. Polarisoituminen ja reaktiiviset identiteettipolitiikat
Kun ideologinen painotus kohdistuu korostuneesti tietyille ryhmille, syntyy myös reaktiivinen vastaliike. Markkinoiden logiikassa tämä näkyy segmentoitumisena: syntyy yleisöjä, jotka kokevat DEI-politiikan uhkana omalle asemalleen ja etsivät vaihtoehtoisia sisällöntuottajia tai medioita. Tällainen eriytyminen ei maksimoi yhteiskunnallista koheesiota tai julkisten instituutioiden legitimiteettiä, vaan lisää transaktiokustannuksia ja vähentää luottamusta.

5. Elinkaarikustannukset ja DEI-strategioiden pysyvyys
DEI-strategiat vaativat hallinnollista infrastruktuuria (koulutuksia, arviointeja, valvontaa), joilla on pysyvä menoerä. Jos näiden vaikutusta ei voida osoittaa tehokkuuden, osallistumisasteiden tai tuotannon laadun kohentumisena, strategiat voivat pitkällä aikavälillä muodostua kustannuksiltaan kestämättömiksi. Tällöin elinkaarikustannukset ylittävät saavutetun hyödyn.

Johtopäätös

DEI-politiikan soveltaminen kulttuurituotannoissa voi joissain tapauksissa johtaa syrjivään kohteluun ryhmiä kohtaan, jotka eivät kuulu ideologisesti suojeltuihin vähemmistöihin. Tällainen vinouma ei ole tuotantotaloudellisesti optimaalinen, koska se vääristää resurssien kohdentumista ja lisää vaihtoehtoiskustannuksia. Tarpeettoman identiteettiperusteisen valikoinnin sijaan tulisi painottaa tuotannollista arvoa, yleisön kysyntää ja kokonaisvaikuttavuutta, jolloin saavutetaan parempi utiliteetti julkisille investoinneille.

---

Lähteet

Becker, G. S. (1957). The Economics of Discrimination. University of Chicago Press.

"Discrimination occurs when individuals with identical productive characteristics are treated differently because of the demographic group to which they belong."

OECD. (2022). Diversity and Inclusion in the Public Service.

“While diversity policies can enhance representation, the success of such initiatives depends on their ability to align with performance and legitimacy goals.” https://www.oecd.org/publications/diversity-and-inclusion-in-the-public-service-2f0bbae8-en.htm

Kolev, S., Goldschmidt, N., & Graf, L. (2019). Ordoliberalism and the Social Market Economy – Going back to the Origins. Journal of Contextual Economics.

“Interventionist policies that disregard spontaneous orders of market performance risk undermining both productivity and social cohesion.”

Sowell, T. (2004). Affirmative Action Around the World: An Empirical Study. Yale University Press.

“Preferential policies often fail to achieve their stated goals and may instead generate new inequalities and social frictions.”