Venäjän hyökkäyssodan juurisyyt: järjestelmäperusteinen tarkastelu

 

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 ei ollut reaktio ulkoiseen uhkaan, vaan pitkään kypsynyt strateginen ratkaisu, jonka keskeiset ajurit liittyvät imperiumin hallintaan, resurssitalouteen ja autoritaarisen vallan sisäiseen vakauteen.

1. Sisäisen vakauden ylläpito ulkoisen viholliskuvan avulla

Autoritaariset järjestelmät tarvitsevat legitiimiyttä ylläpitäviä rakenteita, joita demokraattisilla valtioilla korvaavat vaalit ja institutionaalinen läpinäkyvyys. Venäjällä hallinto rakentaa pysyvyyttään kriiseihin ja viholliskuviin, joiden avulla se siirtää kansalaisten huomion pois talouden heikosta kehityksestä ja korruptiosta. Imperialistinen laajentumispolitiikka toimii tässä järjestelmässä välineenä yhteiskunnallisen koheesion ylläpitämiseen – se suuntaa kansalaisten paineen ulospäin.

2. Donbassin fossiilivarat ja resurssien geopoliittinen arvo

Itä-Ukrainassa sijaitsee merkittäviä, hyödyntämättömiä liuskekaasu- ja öljyvarantoja. Jos Ukraina pystyisi kehittämään nämä varat länsimaisten investointien avulla, se vahvistuisi merkittävästi sekä taloudellisesti että geopoliittisesti. Venäjälle tämä merkitsee sekä strategisen vaikutusvallan että energiariippuvuuden vähenemistä. Näin resurssien hallinta toimii osana laajempaa valtakysymystä.

3. Imperiaalinen identiteettipolitiikka ja historiallinen revansismi

Putinin hallinto on rakentanut tarinaa ”historiallisesta Venäjästä”, johon kuuluvat sekä Ukraina että muut entisen tsaarin imperiumin alueet. Tämä identiteettipoliittinen linja ei ole vain retoriikkaa, vaan ohjaa myös maan ulkopoliittisia valintoja: se oikeuttaa aggressiivisia toimia alueilla, joita pidetään ”luonnollisina” osina Venäjää. Tällainen maailmankuva ruokkii päätöksentekoa, jossa taloudelliset ja inhimilliset kustannukset jäävät toissijaisiksi.

4. Nato-vastaisuus strategisena reviirinhallintana

Venäjän elintila-ajattelu pitää entisiä neuvostotasavaltoja puskurivyöhykkeenä länsimaista sotilasliittoa vastaan. Ukrainan, Moldovan ja Georgian Nato-lähentyminen kaventaisi Venäjän vaikutuspiiriä ja heikentäisi sen mahdollisuuksia painostaa näitä maita sotilaallisesti. Siksi Nato-laajentumisen esto ei ole pelkkä turvallisuuspoliittinen narratiivi vaan keskeinen instrumentti vallanpidon ja vaikutusvallan säilyttämiseksi.

Maskirovka: propagandan järjestelmällinen käyttö

Venäjän julkilausumat sodan syistä – kuten väitetty ”natsien valta” Ukrainassa tai venäjänkielisten kansalaisten suojelu – ovat tarkoituksellisesti harhauttavia. Näitä käytetään sekä sisäiseen mielipideohjaukseen että kansainvälisen keskustelun hämärtämiseen. Ne kuuluvat neuvostoperinteeseen, jossa peitettyjen tavoitteiden oikeuttamiseen hyödynnetään systemaattista informaatiovaikuttamista.