Yleisradio huoltovarmuusorganisaatioksi – Turvallinen ja tehokas viestintä Suomea varten

Poliittinen ohjelmateksti

1. Uusi rooli julkiselle yleisradiolle

Yleisradion toiminta tulee suunnata palvelemaan ensisijaisesti yhteiskunnan kestävyyttä ja kriisinsietokykyä. Maailmanpoliittisen tilanteen kiristyessä ja teknologisten uhkien lisääntyessä ei julkisin varoin rahoitetun organisaation tule kilpailla kaupallisten medioiden kanssa viihde- ja ajanvietesisällöissä. Yleisradion tulee olla osa Suomen huoltovarmuuden ja informaatioresilienssin ydintä.

Yle ei ole vain mediayhtiö – se on kriisiajan keskeinen väline yhteiskunnan toimivuuden ja kansalaisten turvallisuudentunteen ylläpitämisessä.


2. Lakisääteiset tehtävät uusiksi: kriisiviestintä etusijalle

Yleisradiolakia on päivitettävä. Ylen lakisääteiseksi tehtäväksi on kirjattava:

  • kansallisesti kattavan, monikanavaisen viestintäverkon ylläpito poikkeusoloja varten

  • kansalaisia kriisitilanteissa ohjeistavan, rauhoittavan ja totuudenmukaisen tiedon tarjoaminen

  • viranomaisyhteistyön varmistaminen osana huoltovarmuusorganisaatioiden viestintäverkostoa

Näin määriteltynä Yle on yhteiskunnan resilienssiyksikkö, ei yleisluontoinen mediatoimija.


3. Hajautettu rakenne – resilienssiä koko maahan

Keskittämisen sijaan Ylen toiminta on hajautettava. Alueelliset kriisiviestintäyksiköt luovat redundantin ja alueellisesti autonomisen viestintärakenteen. Tämä mahdollistaa toiminnan jatkumisen myös silloin, kun pääkaupunkiseutu tai tietoverkot ovat häiriintyneet.

Tällainen malli on jo käytössä useissa maissa, jotka panostavat kriittiseen infrastruktuuriin – miksei myös Suomessa?


4. Uusi rahoitusmalli: ydintehtävien rahoittaminen, viihteen uudelleenarviointi

Rahoitus kohdennetaan strategisesti tärkeisiin tehtäviin. Viihde- ja kulttuurisisältöjen rahoittaminen valtion varoin ei ole perusteltua tilanteessa, jossa ne ovat tarjolla kilpailullisesti ja markkinaehtoisesti.

Julkinen rahoitus kuuluu julkisille tehtäville.

Säästöt käytetään kriittisten infrastruktuurien vahvistamiseen – kuten hätätiedotukseen, verkkovarmennukseen ja kielivähemmistöjen kriisiviestintään.


5. Yleisradio osaksi huoltovarmuusverkostoa

Yle liitetään osaksi huoltovarmuusorganisaatioiden verkostoa, rinnalle energiantuotannon, vesihuollon ja logistiikan toimijoiden kanssa. Se toimii yhteistyössä viranomaisten, operaattorien ja muiden viestintätoimijoiden kanssa. Ylen rooli on koordinoiva, tekninen ja informatiivinen – ei mielipide- eikä kulttuuripoliittinen.


6. Kenen media – kenen mandaatilla?

Yle ei ole omistajiensa – kansalaisten – hallinnassa. Siksi sen valvontaa ja ohjausta on selkeytettävä. Poliittinen mandaatti rahoituksen käyttöön ei tarkoita valtion mielipidevallan lisäämistä, vaan julkisen vallan vastuuta kohdentaa rajalliset resurssit ydintehtäviin.


Yhteenveto: Tehokas, hajautettu ja tarkoituksenmukainen Yle palvelee koko kansakuntaa – ei kilpailijoiden kentällä, vaan siellä missä mikään muu ei toimi.

Kommentit

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan