Analyysi: Israelin oikeus puolustaa itseään kansainvälisen oikeuden ja geostrategisten reunaehtojen näkökulmasta

 

1. Kansainvälisen oikeuden puitteet

Israelilla on oikeus puolustautua, kuten muillakin valtioilla, YK:n peruskirjan artiklan 51 nojalla. Tämän artiklan mukaan valtio saa käyttää itsepuolustusta aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan, kunnes YK:n turvallisuusneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi.

Alpo Rusi ja Lasse Laaksonen viittaavat videolla #Neuvottelija 336 juuri tähän artiklaan, korostaen, että 7. lokakuuta 2023 tapahtunut Hamasin hyökkäys oli selkeä aseellinen hyökkäys Israelia kohtaan. Tämän seurauksena Israelin vastatoimet Gazassa ovat kansainvälisoikeudellisesti perusteltavissa itsepuolustuksena.

2. Itsepuolustuksen rajoitteet

Vaikka itsepuolustuksella on oikeusperusta, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden (Geneven sopimukset) mukaan vastatoimien on silti täytettävä suhteellisuuden ja erottelun periaatteet:

  • Suhteellisuus: Siviilitappiot eivät saa olla ylimitoitettuja suhteessa sotilaalliseen hyötyyn.

  • Erottelu: Taistelutoimien kohteena tulee olla vain sotilaskohteet, ei siviiliväestö.

Rusi toteaa, että Israelin toimia on tutkittu mm. amerikkalaisten sotilasasiantuntijoiden taholta, joiden mukaan "näin siististi ei ole käyty kaupunkisotaa koskaan" — viittaus siihen, että Israel on pyrkinyt minimoimaan siviiliuhreja, vaikka taisteluympäristö (kaupunkialueet, joissa Hamas käyttää ihmiskilpiä) tekee sen poikkeuksellisen vaikeaksi.

3. Strateginen konteksti: Venäjä, Iran ja Hamas

Rusi tuo esiin Venäjän, Iranin ja Hamasin verkoston, jossa Palestiina näyttäytyy geopoliittisena välineenä. Hänen mukaansa:

  • Iran tukee Hamasia sekä ideologisesti että sotilaallisesti (esim. raketit, rahoitus).

  • Venäjä hyötyy Lännen polarisaatiosta, ja Palestiinan aseman kiihdyttäminen toimii tässä strategiana.

  • Abbasin yhteydet KGB:hen (jo 1980-luvulla) ja osallistuminen Venäjän voitonpäivän paraatiin nähdään osoituksena pitkästä liittolaisuudesta.

Tästä seuraa se johtopäätös, että Israelin puolustustoimet eivät kohdistu ainoastaan Hamasia vastaan, vaan osittain myös Iranin ja Venäjän projisioimaan laajempaan geopoliittiseen painostukseen.

4. Suomen ja EU:n rooli: Tunnustetaanko Palestiina?

Keskustelussa painotetaan, että Palestiinan valtion tunnustaminen ei ole ajankohtainen eikä perusteltu teko. Syyt:

  • Ei vakiintunutta hallintoa: Sekä Länsirannan että Gazan alueella hallinto on heikko ja jakautunut (Fatah vs. Hamas).

  • Ei selkeää aluetta: Raja-alueet ja hallintovalta ovat jatkuvassa kiistassa.

  • Tunnustaminen olisi peruuttamaton poliittinen signaali, jonka vaikutus todennäköisesti hyödyttäisi Hamasia ja sen tukijoita.

Rusi näkee tilanteen ironiana: kansalaismielipide ajoi Suomen Natoon, mutta nyt valtiojohto — osin tunnepohjaisesti — harkitsee Palestiinan tunnustamista, joka voisi heikentää Suomen ulkopoliittista johdonmukaisuutta ja länsikumppanuuksia.

5. Normatiivinen näkökulma: Demokratia vs. terrorismi

Rusi korostaa, että Israel on Lähi-idän ainoa toimiva demokratia, joka pyrkii toimimaan länsimaisten arvojen mukaan. Tässä kontekstissa hänen mukaansa "Israelista on tehty syyllinen" eurooppalaisissa demokratioissa tavalla, joka kaventaa lännen arvoperustaa.

Tämä puheenvuoro on selvästi reaktio vasemmistolaiseen narratiiviin, jossa Israel nähdään sorron ja miehityksen lähteenä. Tässä keskustelussa painotetaan sen sijaan turvallisuutta, kansainvälisen järjestelmän vakautta ja terrorismin torjuntaa, jotka ovat klassisen reaalipolitiikan lähtökohtia.

Yhteenveto

Israelilla on kansainvälisesti hyväksytty oikeus itsepuolustukseen, mutta sen toteuttaminen edellyttää suhteellisuuden ja siviilien suojelun huomioimista. Israelin toimintaa ei voi arvioida pelkästään Gazan siviiliuhrien perusteella, vaan geostrateginen konteksti — erityisesti Venäjän, Iranin ja Hamasin yhteistoiminta — on olennainen osa analyysiä.

Palestiinan valtion tunnustaminen nykytilanteessa olisi sekä oikeudellisesti että strategisesti ennenaikaista ja potentiaalisesti vahingollista, erityisesti jos se nähdään palkintona terrorista tai se heikentää länsimaiden yhtenäisyyttä.

Tältä pohjalta Israelin puolustusoikeus näyttäytyy perustellulta osana sääntöperustaista kansainvälistä järjestystä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää