Viikon 23.–30.12.2025 keskustelu politiikasta ja median puolueellisuudesta

 

Taustaa

Politiikan ja median väliset jännitteet nousivat vuodenvaihteen tienoilla esiin useissa keskusteluissa Suomessa. Verkkouutiset julkisti jo marraskuussa 2025 artikkelin, jossa analysoitiin nuorten journalistien halua ”muuttaa maailmaa” ja siihen liittyvää agendajournalismin uhkaa. Joulun jälkeen keskustelu kiihtyi sosiaalisessa mediassa ja eri foorumeilla: osa kansalaisista väitti Ylen uutisoinnin olevan poliittisesti kallistunutta, ja myös yksittäisten ministerien kohtelusta kirjoitettiin. Laajemmin taustalla on se, että oikeistolaiset ja vasemmistolaiset kokevat median eri tavoin; Reutersin tuoreessa Digital News Report ‑maaraportissa todettiin, että noin 40 % suomalaisista katsoo Ylen uutisten painottavan vasemmistolaisia näkökulmia, kun vain 5 % piti oikeistolaisten näkemysten korostumista yleisenämediaalantutkimussaatio.fi.

Toistuvat argumentit ja vastakkainasettelut

Aktivistitoimittajat vs. neutraali journalismi

• Nuorten toimittajien arvopohjaisuus. Verkkouutisten mukaan journalismiopiskelijoiden asenteet ovat muuttumassa: Satu Hurmeen opinnäytetyön mukaan 70 % journalistiikan opiskelijoista pitää journalismin tavoitteena tiettyjen arvojen edistämistä, esimerkiksi ihmisoikeuksien ja ilmastotietoisuuden levittämistäverkkouutiset.fi. Vastavalmistuneet eivät halua jäädä puolueettomiksi raportointiroboteiksi, vaan ”päästä vaikuttamaan asioihin ja muuttamaan maailmaa”verkkouutiset.fi.

• Agendajournalismin riski. Viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo varoittaa, että tämä suuntaus voi rapauttaa luottamusta. Hänen mukaansa toimittajan on vaarallista päättää lukijoiden puolesta, mitkä arvot ovat oikeita ja mitkä vääriä, sillä valta ja valvonta eivät saa sekoittuaverkkouutiset.fi. Kortesuo kutsuu ilmiötä agendajournalismiksi ja muistuttaa, että journalistin tehtävä on raportoida neutraalisti eikä tuoda omia mielipiteitään esiinverkkouutiset.fi.

• Nuorten hyväksymä aktivismi vs. perinteinen ihanne. Kyselytutkimusten mukaan nuoret journalismin opiskelijat suhtautuvat myönteisesti esimerkiksi osallistumiseen Pride-kulkueisiin ja muihin mielenosoituksiinverkkouutiset.fi. Kortesuo hyväksyy vapaa-ajan aktivismin, mutta pelkää, että se heikentää median uskottavuuttaverkkouutiset.fi. Hän painottaa, että journalistin pitää pystyä erottamaan omat arvonsa faktoista eikä osallistua puoluepoliittisiin kamppailuihinverkkouutiset.fi.

Oikeistolaiset vs. vasemmistolaiset näkemykset

• Epäily Ylen vasemmistolaisuudesta. EVA:n arvo‑ ja asennetutkimus sekä Reutersin maaraportti osoittavat, että osa oikeistosta näkee Ylen uutisten korostavan vasemmistolaisia näkökulmia; n. 40 % vastaajista arvioi Ylen uutiset vasemmistolaisesti kallistuneiksi, kun vain 5 % katsoi oikeistolaisten näkökulmien korostuvanmediaalantutkimussaatio.fi. Vain Demokraatti ja Kansan Uutiset koettiin yleisesti vasemmistolaisemmiksiverkkouutiset.fi.

• Luottamus mediaan jakautuu. Reutersin raportin taulukko 19 osoitti, että 79 % hyvin vasemmistolaisista suomalaisista luottaa seuraamiinsa uutisiin, kun 52 % hyvin oikeistolaisista ilmaisee samaamediaalantutkimussaatio.fi. Ero on kasvanut, mikä heijastuu julkisessa keskustelussa.

• Oikeiston kokemus kaksoisstandardista. Suomi24‑foorumin keskustelussa käyttäjät väittivät, että media kohtelee oikeistolaisia poliitikkoja ankarammin kuin vasemmistolaisia. Esimerkiksi 12.12.2025 avatussa ketjussa eräs kirjoittaja moitti, että ”Suvaitsevaisiksi itseään kutsuvat ovat niitä vähiten suvaitsevaisia…” ja että jos joku on ”ruma ja vasemmistolainen, saa olla jutut vaikka kuinka törkeitä – lehdistön kehut on taattuja”keskustelu.suomi24.fi. Toiset vastasivat sävyltään ivallisesti tai hyökkäsivät toisten poliittista identiteettiä vastaan.

• Ylen jutut poliitikoista. 28.12.2025 käynnistyneessä Suomi24‑ketjussa väitettiin, että Ylen artikkeli sisäministeri Mari Rantasesta oli ”selvän tarkoitushakuinen” – aloittajan mukaan Yle ei olisi tehnyt vastaavaa juttua, jos ministeri olisi tullut RKP:stäkeskustelu.suomi24.fi. Kommentoijat syyttivät Yleä anonymiteetin taakse piiloutuneiden lähteiden käytöstä ja puolustivat ministeriä. Joissakin vastauksissa syytökset vaihtuivat nimittelyyn ja poliittisten trollitehtaiden syyttelyyn, mikä kuvastaa keskustelun polarisoitunutta luonnettakeskustelu.suomi24.fi.

Median luottamus ja objektiivisuus

• Suomalaisilla yhä korkea luottamus mediaan. Reutersin maaraportin mukaan 67 % suomalaisista uskoo, että useimpiin uutisiin voi luottaa, ja 75 % luottaa seuraamiinsa uutislähteisiinmediaalantutkimussaatio.fi. Luottamus pysyy kansainvälisesti korkealla, vaikka poliittiset erot ovat kasvaneet.

• Kortesuo: objektiivisuus on tavoite. Kortesuo torjuu väitteen, ettei objektiivisuus olisi mahdollinen: hänen mukaansa se on kuin väittäisi, että koska harva pääsee olympiatasolle, on turha harjoitellaverkkouutiset.fi. Ponnistelu puolueettomuuden ja faktantarkistuksen puolesta on hänen mielestään toimittajan velvollisuus.

• Tarve moniarvoisille toimituksille. Kortesuon mielestä toimitusten tulisi harkita sisäistä arvokeskustelua ja rekrytoida eritaustaisia toimittajia; jos koko toimitus jakaa saman poliittisen näkökulman, ”silloin lienee syytä palkata mukaan sellainen ammattilainen, joka on eri mieltä”verkkouutiset.fi.

Mikä ajaa kiinnostuksen nousua?

1. Vanhat epäilyt Ylen puolueellisuudesta – EVA:n kysely ja Reutersin raportti ravistelivat keskustelua muistuttamalla, että suuri osa kansalaisista kokee Ylen painottavan vasenta laitaamediaalantutkimussaatio.fi. Tämä nosti esiin vaatimuksia avoimuudesta ja puolueettomuudesta.

2. Sisäministeri Mari Rantasen tapaus – Ylen artikkeli, jossa nimettömät lähteet väittivät ministerin käyttäytyneen epäasiallisesti, herätti Suomi24:ssä kiivaan keskustelun ja väitteitä tarkoitushakuisesta journalismistakeskustelu.suomi24.fi. Monet kokivat jutun osoitukseksi median vihamielisyydestä perussuomalaisia kohtaan.

3. Laajempi havainto agendajournalismin kasvusta – Verkkouutisten artikkeli ja Kortesuon kommentit nostivat pinnalle huolen siitä, että yhä useampi toimittaja pitää tehtävänään oikeiden arvojen edistämistäverkkouutiset.fi. Tämä sai monet sosiaalisen median keskustelijat pohtimaan, missä kulkee tiedonvälityksen ja vaikuttamisen raja.

Johtopäätökset

• Keskustelu median puolueellisuudesta on polarisoitunutta. Oikeistopoliitikot ja heidän kannattajansa nostivat esiin kokemuksia kaksoisstandardeista ja vasemmistolaisesta painotuksesta, kun taas perinteiset media‑edustajat korostivat objektiivisuuden tavoitetta ja luottamuksen säilymistä.

• Luottamus mediaan on edelleen korkealla, mutta ero oikeiston ja vasemmiston välillä kasvaa. Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista luottaa uutisiin, mutta oikeistolaiset äänestäjät ovat selvästi skeptisempiämediaalantutkimussaatio.fi.

• Agendajournalismin huoli on noussut julkiseen keskusteluun. Verkkouutiset ja Katleena Kortesuo kyseenalaistavat journalistien kasvavan aktivismin ja muistuttavat, että toimittajien tulisi pidättäytyä arvovalinnoista ja antaa lukijoiden tehdä johtopäätöksetverkkouutiset.fi.

Keskustelu politiikasta ja median puolueellisuudesta jatkunee vuonna 2026. Se koskettaa sekä median perinteistä luottamustehtävää että journalistien ammatillista identiteettiä: pitäisikö heidän olla neutraaleja raportointirobotteja vai aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia?