Kun tiede kohtaa seinän: Mitä jää jäljelle, kun data vaikenee?

 


Tiedeyhteisössä elää sitkeä myytti: ajatus siitä, että jokainen uusi löytö on askel kohti maailman täydellistä selittämistä. Biokemisti Sy Garten matka militantista ateismista kristinuskoon on kuitenkin muistutus siitä, että todellisuuden monimutkaisuus saattaa toisinaan toimia päinvastoin. Mitä syvemmälle solun ytimeen pureudumme, sitä useammin törmäämme kysymyksiin, joihin pelkkä materia ei näytä vastaavan.

Garten kokemus kiteyttää yhden modernin tieteen suurimmista jännitteistä: informaatiokynnyksen.

Biologinen muna vai kana?

Garten mielenmuutoksen keskiössä on abiogeneesi, elämän synty elottomasta aineesta. Se on tieteen "musta laatikko". Empiirisesti tiedämme, että elämä vaatii replikaatiota – kykyä kopioida itsensä lähes täydellisesti (99,9999 % tarkkuudella). Mutta tässä piilee paradoksi: jotta voisi tapahtua luonnonvalintaa ja evoluutiota, on oltava replikaatiota. Jotta voi olla replikaatiota, on oltava monimutkainen koneisto.

Getty Images

Kun tutkija kohtaa tällaisen "muna vai kana" -ongelman, hän seisoo tieteellisen metodinsa rajalla. Tässä vaiheessa tiede usein vaikenee, ja tässä kohdassa Garten kaltaiset analyytikot tekevät hyppynsä. Se ei ole hyppy pois tiedosta, vaan hyppy kohti tarkoitusta.

Teleologian paluu

Gart ehdottaa jotain, mikä saa monet empiirikot nousemaan takajaloilleen: teleologian eli tarkoituksen palauttamista tieteeseen. Darwinin jälkeen biologia on pyrkinyt olemaan "sokeaa" – kaikki on sattuman ja selviytymisen summaa. Mutta kun tarkastellaan fysiikan hienosäätöä tai konvergenttia evoluutiota, jossa luonto löytää samat ratkaisut kerta toisensa jälkeen, herää kysymys: onko universumissa sittenkin suunta?

Tämä ei ole pelkkää uskonnollista retoriikkaa. Se on keskustelua tieteen rajoista. Jos fysiikka joutui Einsteinin myötä myöntämään, ettei se ollut "valmis", miksi biologia olisi? Garten mielenmuutos on oire laajemmasta ilmiöstä, jossa tiede ja filosofia alkavat jälleen kietoutua toisiinsa etsiessään selitystä tietoisuudelle ja elämän alkuperälle.

Validiteetti vs. kokemus

Kriittinen analyysi kuitenkin muistuttaa meitä Garten polun vaaroista. Vaikka hänen havaintonsa solun replikaation tarkkuudesta ovat 5/5 validia tiedettä, hänen unensa ja subjektiiviset kokemuksensa eivät ylitä vertaisarvioinnin kynnystä.

Garten tarina onkin kertomus kahdesta eri totuuden lajista:

  1. Objektiivinen totuus: Mitattava maailma, jossa kemia ja fysiikka hallitsevat.

  2. Eksistentiaalinen totuus: Se, joka saa tutkijan tuntemaan "kylmiä väreitä" monimutkaisuuden äärellä ja etsimään merkitystä unistaan.

Johtopäätös

Sy Garten polku osoittaa, että tiede itsessään ei ole ateistista tai teististä – se on työkalu. Mutta kun työkalu osuu peruskallioon, ihminen sen takana joutuu päättämään, onko kallio merkityksetöntä ainetta vai jonkin suuremman perustus.

Ehkä suurin mielenmuutos ei tapahdu laboratorion testiputkessa, vaan siinä hetkessä, kun asiantuntija myöntää: "En tiedä, mutta minulla on aavistus."

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää