Eskaloiva silmukka – miksi järkevät ihmiset alkavat ajatella mustavalkoisesti?

Meillä on tapana kuvitella, että äärimmäinen ajattelu on seurausta tietämättömyydestä. Että jos ihmisillä olisi vain enemmän tietoa, he olisivat rauhallisempia, joustavampia ja rationaalisempia.

Mutta modernissa informaatioympäristössä tapahtuu usein päinvastoin.

Kyse ei ole tiedon puutteesta vaan rakenteesta, joka ruokkii eskalaatiota.

Positiivinen palaute: kone ei tasapainota, vaan voimistaa

Biologinen järjestelmä pyrkii tasapainoon. Kun keho kuumenee, se viilentää itseään. Kun verensokeri nousee, sitä säädellään alas. Tätä kutsutaan homeostaasiksi.

Algoritminen ympäristö toimii päinvastoin.

Kun reagoit voimakkaasti – klikkaat, kommentoit, närkästyt – järjestelmä ei hillitse ärsykettä. Se lisää sitä. Se antaa lisää samaa. Se optimoi sitoutumista, ei tasapainoa.

Tämä on positiivinen palaute:
reaktio → vahvistus → voimakkaampi reaktio.

IPC: identiteetin suojamekanismi

Tähän liittyy toinen voima: IPC (Identity Protective Cognition).

Ihminen ei käsittele tietoa vain totuuden vuoksi. Hän käsittelee sitä myös suojellakseen ryhmäidentiteettiään. Kun informaatio uhkaa identiteettiä, kognitiivinen arviointi muuttuu puolustukseksi.

  • Vastaväite tuntuu hyökkäykseltä.

  • Epävarmuus tuntuu heikkoudelta.

  • Monimutkaisuus tuntuu uhkalta.

IPC ei tee ihmisestä tyhmää. Se tekee hänestä lojaalin.

Kun nämä yhdistyvät

Algoritmi vahvistaa reaktioita.
IPC vahvistaa identiteettiä.

Yhdessä ne muodostavat eskaloivan silmukan:

  1. Identiteetti ohjaa klikkausta.

  2. Algoritmi vahvistaa identiteetin mukaista sisältöä.

  3. Moraalinen varmuus kasvaa.

  4. Vastakkainen tieto koetaan uhkana.

  5. IPC aktivoituu ja puolustus tiivistyy.

  6. Algoritmi palkitsee sitoutumisen – ja sykli alkaa alusta.

Tuloksena ei ole tasapaino vaan kaventuminen.

Regressio ei ole lapsellisuutta – vaan yksinkertaistumista

Tässä kohtaa tapahtuu se, mitä voidaan kutsua regressioksi.

Ei kehityksellisessä mielessä, vaan kognitiivisena liikkeenä:

  • Ambivalenssin sietokyky heikkenee.

  • Monimutkaiset syy–seuraussuhteet yksinkertaistuvat.

  • Moraalinen kieli voimistuu.

  • Vastapuoli muuttuu karikatyyriksi.

Ihminen ei koe tätä taantumisena. Päinvastoin – hän kokee sen selkeytenä.

Eskalaatio tuntuu vakaudelta.

Miksi sitä on vaikea vastustaa?

Koska silmukka palkitsee.

Se tarjoaa:

  • yhteisöllisyyttä

  • moraalista varmuutta

  • emotionaalista intensiteettiä

  • ennustettavan informaatiovirran

Se tuntuu turvalliselta. Ja juuri siksi se on vahva.

Voiko silmukan katkaista?

Silmukkaa ei yleensä katkaista hyökkäyksellä. Jyrkkä kritiikki aktivoi IPC:n ja kiihdyttää sykliä.

Tehokkaampi vastavoima on metatietoisuus:

  • Huomata, miten oma syöte yksipuolistuu.

  • Tunnistaa, milloin reaktio on identiteettipohjainen.

  • Altistaa itseään hallitusti ristiriitaiselle tiedolle.

  • Harjoittaa kognitiivista joustavuutta.

Eskaloiva silmukka ei perustu pahuuteen vaan dynamiikkaan.
Siksi sitä ei murreta moraalisella tuomitsemisella vaan rakenteellisella ymmärryksellä.

Lopuksi

Moderni informaatioympäristö ei ole suunniteltu tasapainolle. Se on suunniteltu sitoutumiselle.

Ja kun sitoutumisen logiikka yhdistyy identiteetin suojaamiseen, syntyy kone, joka tekee ääripäistä houkuttelevampia kuin maltista.

Kysymys ei ole siitä, ovatko ihmiset järkeviä.
Kysymys on siitä, millaisessa palautesilmukassa heidän järkensä toimii.

Se, joka ymmärtää silmukan, voi ainakin yrittää astua sen ulkopuolelle.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää