Kaipuu järjestykseen: Kreationismi kognitiivisena puolustusmekanismina



Kun tarkastelee Internetin keskustelupalstoja – kuten hiljattaista väittelyä elämän synnystä, jossa Miller–Urey-kokeet ja termodynamiikan lait sinkoilevat puolin ja toisin – on helppo juuttua faktojen ja epäfaktojen suohon. Mutta jos siirrämme katseen siitä, mitä sanotaan, siihen, miksi niin sanotaan, paljastuu kreationismi mielenkiintoisena kognitiivisena prosessina.

Kreationismi ei ole niinkään biologinen teoria kuin se on psykologinen ankkuri. Se on vastaus ihmismielen perusasetukseen: teleologiseen päättelyyn.

Tarkoituksen ansa

Ihmisaivot on evoluution myötä viritetty tunnistamaan hahmoja ja tarkoituksia. Selviytymisemme kannalta oli elintärkeää ymmärtää, että rasahdus pusikossa saattoi tarkoittaa saalistajaa (tarkoitus), eikä vain tuulta (satunnaisuus). Tämä "ylivirittynyt toimijuuden havaitsemisjärjestelmä" (Hyperactive Agency Detection Device, HADD) saa meidät näkemään suunnittelua sielläkin, missä vallitsee sokea fysiikka.

Lapsilla on luontainen taipumus "promiskuitiiviseen teleologiaan": he uskovat, että terävät kivet ovat olemassa, jotta eläimet voivat raapia itseään. Kreationismi kognitiivisena prosessina on tämän lapsenomaisen intuition säilyttämistä aikuisiällä. Se tarjoaa kognitiivista helpotusta maailmassa, joka on täynnä valtavia aikajänteitä ja käsittämätöntä monimutkaisuutta.

Kognitiivinen dissonanssi ja "aukkojen jumala"

Kun keskustelija kohtaa tiedon, joka uhkaa hänen maailmankuvaansa – kuten vaikkapa tiedon siitä, että RNA-nukleotidit voivat muodostua spontaanisti – syntyy kognitiivinen dissonanssi. Mieli pyrkii poistamaan tämän epämiellyttävän tilan.

Tässä vaiheessa prosessi muuttuu defensiiviseksi:

  1. Monimutkaisuuden mystifiointi: Sen sijaan, että analysoitaisiin biokemiallista polkua, prosessi julistetaan "niin monimutkaiseksi", ettei se voi olla sattumaa. Tämä on kognitiivinen oikosulku; kun ymmärrys loppuu, syy siirretään yliluonnolliselle toimijalle.

  2. Identiteettisuojaus: Kreationismi on usein sidottu sosiaaliseen ryhmään. Tiedon hylkääminen ei ole vain älyllinen valinta, vaan lojaalisuuden osoitus. Tällöin aivot käsittelevät vastakkaista todistusaineistoa fyysisenä uhkana, mikä selittää keskustelujen aggressiivisen sävyn.

Epävarmuuden sietokyky

Evoluutiobiologia ja abiogeneesi vaativat jotain, mitä ihmismieli inhoaa: epävarmuuden sietämistä. Tiede sanoo: "Emme tiedä vielä tarkalleen, mutta tutkimme." Kreationismi sanoo: "Me tiedämme jo, ja tässä on vastaus."

Kognitiivisesti kreationismi on siis tehokas säästökierros. Se korvaa tuhansien tutkimusartikkelien vaatiman henkisen vaivannäön yhdellä kattavalla selityksellä. Se muuttaa kaoottisen, kylmän ja välinpitämättömän maailmankaikkeuden kodikkaaksi, suunnitelluksi ja tarkoitukselliseksi paikaksi.

Lopuksi

Kreationismin kestävyys ei johdu näytön puutteesta, vaan siitä, että se palvelee syvää inhimillistä tarvetta järjestykselle. Se on kognitiivinen prosessi, joka suojaa mieltä eksistentiaaliselta huimaukselta. Niin kauan kuin ihmisaivot suosivat selkeitä tarinoita monimutkaisten todennäköisyyksien sijaan, "suuri suunnittelija" pysyy monille houkuttelevampana selityksenä kuin itsekokoontuvat rasvahappovesi-vesikkelit – vaikka jälkimmäisistä olisi kuinka paljon kokeellista näyttöä tahansa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää