Kun metaforat korvaavat numerot

 



Nykypäivän julkisessa keskustelussa on käynnissä erikoinen inflaatio: empiirinen tieto on jäämässä voimakkaiden metaforien jalkoihin. Tuoreimpana esimerkkinä tästä toimii sosiaalisessa mediassa leviävä rinnastus, jossa moderni abortti ja muinaiset lapsiuhrit asetetaan samaan jatkumoon. Visuaalisesti tehokas kärjistys saa tykkäyksiä, mutta se peittää alleen monimutkaisen tilastollisen ja lääketieteellisen todellisuuden.

Kun riisumme keskustelusta huutomerkit ja latautuneet adjektiivit, jäljelle jää karu data, joka harvoin tukee somen mustavalkoisia meemejä.

Tilastollinen todellisuus vs. retorinen kuva

Keskustelua hallitsee usein mielikuva pitkälle edenneen raskauden keskeytyksestä – kuvasto, jota myös "uhrianalogia" hyödyntää. Tilastot kertovat kuitenkin toista kieltä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja useimmissa länsimaissa noin 93 prosenttia aborteista tehdään ennen 13. raskausviikkoa. Tässä vaiheessa kyseessä on alkio, joka ei vastaa visuaalista mielikuvaa syntymättömästä vauvasta.

Kaikista raskaudenkeskeytyksistä alle 0,5 prosenttia tapahtuu myöhäisessä vaiheessa (viikon 21 jälkeen). Nämäkin tapaukset liittyvät lähes poikkeuksetta vakaviin lääketieteellisiin tragedioihin: sikiön elinkelvottomuuteen tai äidin hengenvaaraan. Kun poliittisessa puheessa käytetään termiä "uhraus", sivuutetaan se empiirinen fakta, että kyse on useimmiten lääketieteellisestä välttämättömyydestä, ei ideologisesta valinnasta.

Konteksti on tiedon koti

Ulkoisen validiteetin kannalta rinnastus muinaisiin rituaaleihin ontuu. Lapsiuhrit olivat julkisia, yhteisöllisiä riittejä, joiden tarkoituksena oli lepyttää jumaluuksia ja taata yhteisön selviytyminen. Moderni raskaudenkeskeytys taas on yksilöllinen, lääketieteellinen ja usein syvästi yksityinen päätös, joka kytkeytyy itsemääräämisoikeuteen ja terveydenhuoltoon.

Rinnastamalla nämä kaksi ilmiötä luodaan historiaton tyhjiö, jossa tieteellinen metodologian kuvaus – kuten tieto sikiön viabiliteetista (kyky selviytyä kohdun ulkopuolella noin viikolta 24 alkaen) – menettää merkityksensä. Metafora on voimakas ase, mutta se on huono työkalu lääketieteellisen etiikan ratkaisemiseen.

Huutoetäisyydeltä kohti synteesiä

Kommenttiketjujen analyysi paljastaa, että olemme kadottaneet kyvyn puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Meillä on toisella puolella vakaumus, joka ei kaipaa dataa, ja toisella puolella data, joka ei tavoita vakaumusta.

Jos haluamme käydä kestävämpää keskustelua, meidän on palattava perusasioiden äärelle:

  1. Suodatetaan pois retoriset ansat.

  2. Katsotaan tarkkoja lukuja yleistysten sijaan.

  3. Ymmärretään lääketieteellinen konteksti.

Vasta kun poistamme "mielipiteiden kohinan", voimme nähdä ne ihmiset, joita nämä tilastot koskettavat. Siihen asti olemme vain huutamassa digitaalisilla alttareilla, joilla totuus on se ensimmäinen uhri.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää