Objektiivisuuden illuusiosta kognitiiviseen suodattimeen



Kun ihminen lukee tekstiä – olipa se perustuslaki, käyttöohje tai Raamattu – hän ei toimi passiivisena tallentimena. Ihmismieli on aktiivinen prosessori, joka peilaa uutta informaatiota olemassa oleviin hermoverkkoihin. Tämä ilmiö, jota kutsutaan skeemavetoiseksi prosessoinniksi, tarkoittaa, että katsomuksemme eivät ole muuttumattomia totuuksia, vaan jatkuvasti päivittyviä malleja.

Tulkinnan kolme estettä

Katsomusten yhtenäisyys kaatuu tyypillisesti kolmeen rakenteelliseen tekijään:

  1. Kontekstuaalinen etäisyys: Teksti, joka on kirjoitettu tuhansia vuosia sitten eri kielellä ja kulttuurissa, vaatii "siltaamista". Koska alkuperäinen konteksti on kadonnut, lukija täyttää tyhjät kohdat oman aikansa arvoilla.

  2. Vahvistusharha (Confirmation Bias): Ihminen poimii katsomuksestaan ne osat, jotka tukevat hänen nykyistä maailmankuvaansa, ja sivuuttaa ne, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa.

  3. Kielellinen väljyys: Abstraktit käsitteet kuten "hyvyys", "oikeudenmukaisuus" tai "vapaus" eivät ole vakioita. Niiden merkitys muuttuu sosiaalisen konsensuksen mukana.

Konsensus vai konflikti?

Yhteiskunnan kannalta katsomusten tulkinnanvaraisuus on kaksoisteräinen miekka. Toisaalta se mahdollistaa joustavuuden ja arvojen evoluution: uskonnolliset tai poliittiset liikkeet voivat uudistua ilman, että niiden perusteoksia kirjoitetaan uusiksi. Toisaalta se luo pohjan polarisaatiolle. Jos kaksi ihmistä lukee saman tekstin ja päätyy täysin vastakkaisiin moraalisiin johtopäätöksiin, vika ei ole tekstissä vaan tulkintakehyksessä.

Empiirinen havainto: Subjektiivisuuden vääjäämättömyys

Jos katsomukset olisivat objektiivisia ja yksiselitteisiä, näkisimme historiassa konvergenssia – eli katsomusten lähentymistä yhtä pistettä kohti. Sen sijaan havaitsemme jatkuvaa divergenssiä: uusia kirkkokuntia, poliittisia siipiä ja ideologisia alalajeja syntyy jatkuvasti.

Tämä "lajiutuminen" on todiste siitä, ettei ole olemassa yhtä "oikeaa" tulkintaa, joka pystyisi ohittamaan ihmisen kognitiiviset suodattimet.

Johtopäätös: Maailmankatsomus on enemmänkin peili kuin ikkuna. Se ei näytä todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan heijastaa katsojan omat arvot, pelot ja ympäristön vaikutukset takaisin. Tämän myöntäminen on ensimmäinen askel kohti intellektuaalista rehellisyyttä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää