Kansanedustajien kansanmurha-muotoilut Israelista

 

Kansanedustajien kansanmurha-muotoilut Israelista

Suorat väitteet, varovaisemmat oikeudelliset ilmaukset ja niiden poliittinen merkitys

Tilannekuva 18.5.2026

Ingressi. Suomalaisessa eduskuntakeskustelussa Israelin toimia Gazassa on kuvattu kahdella eri tasolla. Osa kansanedustajista on esittänyt suoran väitteen, että Israel toteuttaa tai suorittaa kansanmurhaa. Toiset ovat käyttäneet pidättyväisempää muotoilua, jossa viitataan kansanmurhan riskiin tai siihen, että Israelin toimet saattavat täyttää kansanmurhan oikeudellisen määritelmän. Ero ei ole pelkkä sanavalinta: se erottaa poliittisen syytöksen oikeudellisesti varovaisemmasta väitteestä.

1. Kysymyksen rajaus

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisten kansanedustajien julkista kielenkäyttöä Israelin toimista Gazassa. Tarkastelun kohteena ei ole se, täyttyykö kansanmurhan oikeudellinen tunnusmerkistö, vaan se, ketkä kansanedustajat ovat käyttäneet eri vahvuisia kansanmurha-muotoiluja eduskunnan asiakirjoissa, täysistuntopuheenvuoroissa tai valtakunnallisessa uutisoinnissa.

Rajaus on olennainen. Kansainvälisen tuomioistuimen South Africa v. Israel -asia oli 18.5.2026 edelleen käsittelyssä; tuomioistuin on antanut väliaikaismääräyksiä mutta ei lopullista ratkaisua itse kansanmurhaväitteen aineellisesta paikkansapitävyydestä. Siksi poliitikon ilmaus “Israel toteuttaa kansanmurhaa” on vahvempi väite kuin ilmaus, jonka mukaan tekojen voidaan arvioida saattavan täyttää tunnusmerkistön. [1]

2. Suorat muotoilut: Israelin väitetään toteuttavan kansanmurhaa

Suoraksi muotoiluksi luetaan tässä väite, jossa Israelin toiminta nimetään eksplisiittisesti kansanmurhaksi ilman ehtolauseita. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmaukset “Israel suorittaa Gazassa kansanmurhaa”, “Israel toteuttaa palestiinalaisten kansanmurhaa” tai “Israelin Gazassa toteuttama kansanmurha”.

Kansanedustaja

Puolue

Dokumentoitu suora muotoilu

Lähde

Timo Furuholm

vas.

Täysistuntopuheenvuoro: “Israel suorittaa Gazassa kansanmurhaa.”

[2]

Sofia Virta

vihr.

Täysistuntopuheenvuoro sekä kirjallinen kysymys kansanmurhan pysäyttämisestä.

[3]

Hanna Sarkkinen

vas.

Täysistuntopuheenvuoro: viittaus “Israelin Gazassa toteuttaman kansanmurhan” pysäyttämiseen.

[4]

Minja Koskela

vas.

Ylen siteeraama lausuma: “Gazassa Israel toteuttaa kansanmurhaa.”

[5]

Veronika Honkasalo

vas.

Kirjallinen kysymys otsikolla “Gazassa harjoitetusta kansanmurhasta”.

[6]

Mai Kivelä

vas.

Eduskuntapuheenvuoroissa ja aloitteissa kansanmurha on esitetty tosiasiallisena kuvauksena Gazan tilanteesta.

[7]

 

Lisäksi kirjallisessa kysymyksessä KK 202/2025 vp käytettiin ilmausta “Israelin Gazassa toteuttama kansanmurha”. Asiakirjan vireillepanijana oli Hanna Sarkkinen, ja allekirjoittajina esiintyvät hakutulosten perusteella muun muassa Timo Furuholm ja Pia Lohikoski. Koska allekirjoitus kertoo asiakirjan hyväksymisestä mutta ei aina yksilöllisestä sanamuodon lausumisesta, artikkelissa ne erotetaan henkilökohtaisista puheenvuoroista. [8]

3. Varovaisemmat muotoilut: riski, mahdollisuus ja oikeudellinen viittaus

Varovaisemmaksi muotoiluksi luetaan tässä ilmaus, jossa kansanmurhaa ei esitetä suoraan todettuna tosiasiana vaan oikeudellisena mahdollisuutena, riskinä tai kansainvälisen tuomioistuimen käsittelyyn sidottuna väitteenä. Esimerkkimuotoilu on: “Israelin toimet Gazassa saattavat täyttää kansanmurhan määritelmän.” [9]

Kansanedustaja

Puolue

Varovaisemman muotoilun yhteys

Lähde

Veronika Honkasalo

vas.

Kirjallinen kysymys KK 271/2023 vp viittasi siihen, että Israelin toimet “saattavat täyttää kansanmurhan määritelmän”.

[9]

Mai Kivelä

vas.

Keskustelualoite KA 9/2024 vp käytti oikeudellisesti varovaisempaa kehystä.

[10]

Maria Ohisalo

vihr.

Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen allekirjoittajana.

[10]

Helena Marttila

sd.

Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen allekirjoittajana.

[10]

Inka Hopsu

vihr.

Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen allekirjoittajana.

[10]

Eva Biaudet

r.

Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen allekirjoittajana.

[10]

Hilkka Kemppi

kesk.

Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen allekirjoittajana.

[10]

Jouni Ovaska

kesk.

Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen allekirjoittajana.

[10]

Hanna Kosonen

kesk.

Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen allekirjoittajana.

[10]

Nasima Razmyar

sd.

Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen allekirjoittajana.

[10]

Oras Tynkkynen

vihr.

Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen allekirjoittajana.

[10]

 

4. Miksi erottelu on analyyttisesti tärkeä?

Ero suorien ja varovaisempien muotoilujen välillä vaikuttaa vähintään kolmeen asiaan.

Oikeudellinen täsmällisyys: Kansanmurha on spesifi rikosnimike, joka edellyttää muun muassa erityistä tuhoamistarkoitusta. Poliittinen puhe voi käyttää samaa sanaa laajemmin kuin tuomioistuin.

Poliittinen signaalivaikutus: Suora muotoilu on mobilisoivampi. Se viestii kiireellisyyttä ja moraalista varmuutta, mutta samalla nostaa väitteen todistustaakkaa.

Julkisen keskustelun tulkintariski: Jos varovainen viittaus ICJ-prosessiin luetaan suoraksi syytökseksi, edustajan kanta jyrkkenee jälkikäteisessä tulkinnassa. Jos taas suora syytös esitetään pelkkänä juridisena varauksena, sen poliittinen voima laimenee.

5. Poliittinen jakauma

Aineiston perusteella suorat kansanmurhaväitteet painottuvat vasemmistoliittoon ja vihreisiin. Vasemmistoliiton kansanedustajista suorissa muotoiluissa esiintyvät ainakin Timo Furuholm, Hanna Sarkkinen, Minja Koskela, Veronika Honkasalo ja Mai Kivelä. Vihreistä suora muotoilu on dokumentoitu ainakin Sofia Virralta. [2]-[7]

Varovaisempi oikeudellinen kehys on laajempi puoluerajojen yli. KA 9/2024 vp -aloitteen allekirjoittajissa esiintyy vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi sosiaalidemokraatteja, keskustalaisia ja ruotsalaisen kansanpuolueen edustaja. Tämä viittaa siihen, että oikeudellisesti pidättyvämpi kansanmurha-retoriikka on levinnyt laajemmalle kuin suora väite Israelin syyllistymisestä kansanmurhaan. [10]

6. Johtopäätös

Suomalaisessa eduskuntapuheessa Israelin Gazan-toimista on muodostunut kaksitasoinen kansanmurha-kieli. Ensimmäinen taso on suora poliittinen syytös: Israelin sanotaan toteuttavan kansanmurhaa. Toinen taso on oikeudellisesti varovaisempi muotoilu, jossa viitataan kansanmurhan riskiin tai siihen, että teot voivat täyttää tunnusmerkistön.

Tämä erottelu kannattaa säilyttää. Se tekee poliittisten väitteiden kartoituksesta täsmällisempää, vähentää virhetulkintoja ja auttaa erottamaan toisistaan moraalis-poliittisen tuomion sekä vielä keskeneräiseen kansainväliseen oikeusprosessiin kytkeytyvän argumentin.

7. Menetelmällinen huomautus

Kartoitus perustuu eduskunnan asiakirjahakuihin, täysistuntopöytäkirjoihin ja Ylen uutisointiin. Se on dokumentoituihin julkisiin lähteisiin perustuva tilannekuva 18.5.2026, ei täydellinen kooste jokaisesta kansanedustajan somejulkaisusta, haastattelusta tai puhetilaisuudesta. Allekirjoittajuus erotetaan yksilöllisestä puheenvuorosta, koska asiakirjan allekirjoittaminen ei välttämättä osoita, että jokainen allekirjoittaja olisi itse lausunut täsmälleen saman sanamuodon julkisesti.

Lähteet

[1] International Court of Justice, Application of the Convention on the Prevention and Punishment of the Crime of Genocide in the Gaza Strip (South Africa v. Israel), asian yleissivu ja väliaikaismääräyksiä koskeva aineisto, tilanne 18.5.2026.

[2] Eduskunta, PTK 55/2025 vp, Timo Furuholmin puheenvuoro: “Israel suorittaa Gazassa kansanmurhaa.”

[3] Eduskunta, PTK 55/2025 vp sekä KK 150/2025 vp, Sofia Virta.

[4] Eduskunta, PTK 81/2025 vp, Hanna Sarkkinen.

[5] Yle 19.9.2025, uutinen opposition Palestiina-linjauksista; sitaatti Minja Koskelalta.

[6] Eduskunta, KK 137/2025 vp, Veronika Honkasalo.

[7] Eduskunta, PTK 87/2025 vp ja muu aihetta koskeva eduskuntakeskustelu, Mai Kivelä.

[8] Eduskunta, KK 202/2025 vp, kirjallinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta.

[9] Eduskunta, KK 271/2023 vp, kirjallinen kysymys Suomen Israel-politiikasta.

[10] Eduskunta, KA 9/2024 vp, keskustelualoite Gazan tilanteesta ja siihen liittyvä allekirjoittajalista.

Kommentit

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan