Kansanedustajien kansanmurha-muotoilut Israelista
Kansanedustajien kansanmurha-muotoilut Israelista
Suorat väitteet, varovaisemmat oikeudelliset ilmaukset ja
niiden poliittinen merkitys
Tilannekuva
18.5.2026
Ingressi.
Suomalaisessa eduskuntakeskustelussa Israelin
toimia Gazassa on kuvattu kahdella eri tasolla. Osa kansanedustajista on
esittänyt suoran väitteen, että Israel toteuttaa tai suorittaa kansanmurhaa.
Toiset ovat käyttäneet pidättyväisempää muotoilua, jossa viitataan kansanmurhan
riskiin tai siihen, että Israelin toimet saattavat täyttää kansanmurhan
oikeudellisen määritelmän. Ero ei ole pelkkä sanavalinta: se erottaa
poliittisen syytöksen oikeudellisesti varovaisemmasta väitteestä.
1. Kysymyksen rajaus
Tässä artikkelissa tarkastellaan
suomalaisten kansanedustajien julkista kielenkäyttöä Israelin toimista Gazassa.
Tarkastelun kohteena ei ole se, täyttyykö kansanmurhan oikeudellinen
tunnusmerkistö, vaan se, ketkä kansanedustajat ovat käyttäneet eri vahvuisia
kansanmurha-muotoiluja eduskunnan asiakirjoissa, täysistuntopuheenvuoroissa tai
valtakunnallisessa uutisoinnissa.
Rajaus on olennainen. Kansainvälisen
tuomioistuimen South Africa v. Israel -asia oli 18.5.2026 edelleen
käsittelyssä; tuomioistuin on antanut väliaikaismääräyksiä mutta ei lopullista
ratkaisua itse kansanmurhaväitteen aineellisesta paikkansapitävyydestä. Siksi
poliitikon ilmaus “Israel toteuttaa kansanmurhaa” on vahvempi väite kuin
ilmaus, jonka mukaan tekojen voidaan arvioida saattavan täyttää
tunnusmerkistön. [1]
2. Suorat muotoilut: Israelin väitetään toteuttavan kansanmurhaa
Suoraksi muotoiluksi luetaan tässä väite,
jossa Israelin toiminta nimetään eksplisiittisesti kansanmurhaksi ilman
ehtolauseita. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmaukset “Israel suorittaa Gazassa
kansanmurhaa”, “Israel toteuttaa palestiinalaisten kansanmurhaa” tai “Israelin
Gazassa toteuttama kansanmurha”.
|
Kansanedustaja |
Puolue |
Dokumentoitu
suora muotoilu |
Lähde |
|
Timo Furuholm |
vas. |
Täysistuntopuheenvuoro:
“Israel suorittaa Gazassa kansanmurhaa.” |
[2] |
|
Sofia Virta |
vihr. |
Täysistuntopuheenvuoro sekä kirjallinen kysymys kansanmurhan
pysäyttämisestä. |
[3] |
|
Hanna Sarkkinen |
vas. |
Täysistuntopuheenvuoro:
viittaus “Israelin Gazassa toteuttaman kansanmurhan” pysäyttämiseen. |
[4] |
|
Minja Koskela |
vas. |
Ylen siteeraama lausuma: “Gazassa Israel toteuttaa kansanmurhaa.” |
[5] |
|
Veronika Honkasalo |
vas. |
Kirjallinen kysymys
otsikolla “Gazassa harjoitetusta kansanmurhasta”. |
[6] |
|
Mai Kivelä |
vas. |
Eduskuntapuheenvuoroissa ja aloitteissa kansanmurha on esitetty
tosiasiallisena kuvauksena Gazan tilanteesta. |
[7] |
Lisäksi kirjallisessa kysymyksessä KK
202/2025 vp käytettiin ilmausta “Israelin Gazassa toteuttama kansanmurha”.
Asiakirjan vireillepanijana oli Hanna Sarkkinen, ja allekirjoittajina
esiintyvät hakutulosten perusteella muun muassa Timo Furuholm ja Pia Lohikoski.
Koska allekirjoitus kertoo asiakirjan hyväksymisestä mutta ei aina
yksilöllisestä sanamuodon lausumisesta, artikkelissa ne erotetaan
henkilökohtaisista puheenvuoroista. [8]
3. Varovaisemmat muotoilut: riski, mahdollisuus ja oikeudellinen viittaus
Varovaisemmaksi muotoiluksi luetaan tässä
ilmaus, jossa kansanmurhaa ei esitetä suoraan todettuna tosiasiana vaan
oikeudellisena mahdollisuutena, riskinä tai kansainvälisen tuomioistuimen
käsittelyyn sidottuna väitteenä. Esimerkkimuotoilu on: “Israelin toimet Gazassa
saattavat täyttää kansanmurhan määritelmän.” [9]
|
Kansanedustaja |
Puolue |
Varovaisemman
muotoilun yhteys |
Lähde |
|
Veronika Honkasalo |
vas. |
Kirjallinen kysymys
KK 271/2023 vp viittasi siihen, että Israelin toimet “saattavat täyttää
kansanmurhan määritelmän”. |
[9] |
|
Mai Kivelä |
vas. |
Keskustelualoite KA 9/2024 vp käytti oikeudellisesti varovaisempaa
kehystä. |
[10] |
|
Maria Ohisalo |
vihr. |
Esiintyy
varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen
allekirjoittajana. |
[10] |
|
Helena Marttila |
sd. |
Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp
-aloitteen allekirjoittajana. |
[10] |
|
Inka Hopsu |
vihr. |
Esiintyy
varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen
allekirjoittajana. |
[10] |
|
Eva Biaudet |
r. |
Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp
-aloitteen allekirjoittajana. |
[10] |
|
Hilkka Kemppi |
kesk. |
Esiintyy
varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen
allekirjoittajana. |
[10] |
|
Jouni Ovaska |
kesk. |
Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp
-aloitteen allekirjoittajana. |
[10] |
|
Hanna Kosonen |
kesk. |
Esiintyy
varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen
allekirjoittajana. |
[10] |
|
Nasima Razmyar |
sd. |
Esiintyy varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp
-aloitteen allekirjoittajana. |
[10] |
|
Oras Tynkkynen |
vihr. |
Esiintyy
varovaisemman muotoilun sisältäneen KA 9/2024 vp -aloitteen
allekirjoittajana. |
[10] |
4. Miksi erottelu on analyyttisesti tärkeä?
Ero suorien ja varovaisempien muotoilujen
välillä vaikuttaa vähintään kolmeen asiaan.
Oikeudellinen
täsmällisyys: Kansanmurha on spesifi rikosnimike,
joka edellyttää muun muassa erityistä tuhoamistarkoitusta. Poliittinen puhe voi
käyttää samaa sanaa laajemmin kuin tuomioistuin.
Poliittinen
signaalivaikutus: Suora muotoilu on mobilisoivampi.
Se viestii kiireellisyyttä ja moraalista varmuutta, mutta samalla nostaa
väitteen todistustaakkaa.
Julkisen keskustelun
tulkintariski: Jos varovainen viittaus
ICJ-prosessiin luetaan suoraksi syytökseksi, edustajan kanta jyrkkenee
jälkikäteisessä tulkinnassa. Jos taas suora syytös esitetään pelkkänä
juridisena varauksena, sen poliittinen voima laimenee.
5. Poliittinen jakauma
Aineiston perusteella suorat
kansanmurhaväitteet painottuvat vasemmistoliittoon ja vihreisiin.
Vasemmistoliiton kansanedustajista suorissa muotoiluissa esiintyvät ainakin
Timo Furuholm, Hanna Sarkkinen, Minja Koskela, Veronika Honkasalo ja Mai
Kivelä. Vihreistä suora muotoilu on dokumentoitu ainakin Sofia Virralta.
[2]-[7]
Varovaisempi oikeudellinen kehys on
laajempi puoluerajojen yli. KA 9/2024 vp -aloitteen allekirjoittajissa esiintyy
vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi sosiaalidemokraatteja, keskustalaisia ja
ruotsalaisen kansanpuolueen edustaja. Tämä viittaa siihen, että oikeudellisesti
pidättyvämpi kansanmurha-retoriikka on levinnyt laajemmalle kuin suora väite
Israelin syyllistymisestä kansanmurhaan. [10]
6. Johtopäätös
Suomalaisessa eduskuntapuheessa Israelin
Gazan-toimista on muodostunut kaksitasoinen kansanmurha-kieli. Ensimmäinen taso
on suora poliittinen syytös: Israelin sanotaan toteuttavan kansanmurhaa. Toinen
taso on oikeudellisesti varovaisempi muotoilu, jossa viitataan kansanmurhan
riskiin tai siihen, että teot voivat täyttää tunnusmerkistön.
Tämä erottelu kannattaa säilyttää. Se tekee
poliittisten väitteiden kartoituksesta täsmällisempää, vähentää virhetulkintoja
ja auttaa erottamaan toisistaan moraalis-poliittisen tuomion sekä vielä
keskeneräiseen kansainväliseen oikeusprosessiin kytkeytyvän argumentin.
7. Menetelmällinen huomautus
Kartoitus perustuu eduskunnan
asiakirjahakuihin, täysistuntopöytäkirjoihin ja Ylen uutisointiin. Se on
dokumentoituihin julkisiin lähteisiin perustuva tilannekuva 18.5.2026, ei
täydellinen kooste jokaisesta kansanedustajan somejulkaisusta, haastattelusta
tai puhetilaisuudesta. Allekirjoittajuus erotetaan yksilöllisestä
puheenvuorosta, koska asiakirjan allekirjoittaminen ei välttämättä osoita, että
jokainen allekirjoittaja olisi itse lausunut täsmälleen saman sanamuodon
julkisesti.
Lähteet
[1] International
Court of Justice, Application of the Convention on the Prevention and
Punishment of the Crime of Genocide in the Gaza Strip (South Africa v. Israel),
asian yleissivu ja väliaikaismääräyksiä koskeva aineisto, tilanne 18.5.2026.
[2] Eduskunta, PTK
55/2025 vp, Timo Furuholmin puheenvuoro: “Israel suorittaa Gazassa
kansanmurhaa.”
[3] Eduskunta, PTK
55/2025 vp sekä KK 150/2025 vp, Sofia Virta.
[4] Eduskunta, PTK
81/2025 vp, Hanna Sarkkinen.
[5] Yle 19.9.2025,
uutinen opposition Palestiina-linjauksista; sitaatti Minja Koskelalta.
[6] Eduskunta, KK
137/2025 vp, Veronika Honkasalo.
[7] Eduskunta, PTK
87/2025 vp ja muu aihetta koskeva eduskuntakeskustelu, Mai Kivelä.
[8] Eduskunta, KK
202/2025 vp, kirjallinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta.
[9] Eduskunta, KK
271/2023 vp, kirjallinen kysymys Suomen Israel-politiikasta.
[10] Eduskunta, KA
9/2024 vp, keskustelualoite Gazan tilanteesta ja siihen liittyvä
allekirjoittajalista.
Kommentit
Lähetä kommentti