Dialogin dyynit

Vanhoillislestadiolaisuudessa keskeinen hengellinen ja sosiaalinen käytäntö on syntien anteeksiantaminen Jeesuksen nimessä ja veressä , joka tapahtuu yleensä suullisesti toisen uskovan välityksellä. Tätä käytäntöä ei voida ymmärtää pelkkänä teologisena rituaalina, vaan se toimii myös monitasoisena yhteisöllisen kontrollin mekanismina , jossa uskonnollinen kieli, tunne-elämä ja sosiaalinen asema kietoutuvat toisiinsa. 1. Syyllisyys, synti ja vapautuksen tarjoaminen Vanhoillislestadiolainen oppi korostaa ihmisen syntisyyttä ja jatkuvaa parannuksen tarvetta. Yksilö elää jatkuvassa tietoisuudessa omasta vajavaisuudestaan ja epäpyhyydestään, mikä luo sisäistetyn syyllisyyden tunteen . Tätä ei koeta patologisena vaan hengellisenä herkkyytenä, joka pitää uskonelämän vilpittömänä. Anteeksiantaminen toimii vapauttavana mekanismina , joka helpottaa syyllisyyttä ja palauttaa yksilön yhteyden Jumalaan – mutta samalla myös yhteisöön. Kognitiivisesti tämä toimii palkkio-rangaistus-järjestelmänä ,...

Islamilaisessa kulttuuripiirissä , erityisesti suljetuissa ja konservatiivisissa yhteisöissä, kunnian ( sharaf ) ja häpeän ( ’ayb tai ’aar ) järjestelmä muodostaa keskeisen sosiaalisen normiston, joka ohjaa yksilön käyttäytymistä ja yhteisön koheesiota. Tätä järjestelmää voidaan tarkastella sekä sosiokulttuurisena ilmiönä että kognitiivisena säätelymekanismina, joka vaikuttaa yksilön motivaatioon, tunteisiin ja identiteettiin. 1. Kunnian merkitys: yhteisöllinen identiteetti ja sukulinjan integriteetti Kunnia ei islamilaisessa viitekehyksessä ole pelkästään yksilön ominaisuus, vaan se on kollektiivinen resurssi, joka liittyy perheeseen, sukuun ja laajempaan yhteisöön. Kunnian säilyttäminen vaatii yhteisön normien mukaista käytöstä, erityisesti seksuaalimoraalin, pukeutumisen, sukupuoliroolien ja uskonnollisten velvollisuuksien osalta. Yksilö kantaa vastuuta paitsi omasta toiminnastaan, myös perheensä maineesta. Tämä kollektiivinen luonne tekee kunnianrikkomuksista erityisen vakavia:...

Vasemmistolaisessa identiteettipolitiikassa toimii eräänlainen moraalisen hyväksynnän ja häpeän järjestelmä , jossa yksilöiden sosiaalinen asema ja hyväksyttävyys määräytyvät sen mukaan, kuinka hyvin he ilmaisevat solidaarisuutta sorrettujen ryhmien kokemuksille, noudattavat tunnustettuja kielellisiä ja ideologisia käytäntöjä, ja osallistuvat aktiivisesti yhteisön moraalisen maailmankuvan ylläpitoon. Kyseessä ei ole formaali sääntöjärjestelmä, vaan yhteisöllinen, tunteisiin ja arvoihin nojaava valvontaverkosto , joka operoi julkisuudessa ja erityisesti digitaalisilla alustoilla. 1. Hyveellisyyden osoittaminen sosiaalisen pääoman ehtona Yksilön hyväksyntä ja luottamukselliset suhteet vasemmistolaisessa identiteettiverkostossa perustuvat pitkälti siihen, kuinka hyvin hän osoittaa moraalista oikeamielisyyttä. Tämä voi ilmetä muun muassa: julkisena tuen osoittamisena vähemmistöryhmille (esim. sateenkaariyhteisö, rodullistetut ryhmät, transihmiset), aktiivisena puuttumisena “haitall...

  Tiivistelmä Tutkimus selvittää, miten perusoikeuksien erottaminen vaali‐enemmistön päätösvallasta vaikuttaa mitattavaan hyvinvointiin ja taloussuorituskykyyn. Utilitaristisesta ja tarjonnan taloustieteen näkökulmasta havaitaan, että vahvasti turvatut oikeudet (omistusoikeus, syrjimätön lainkäyttö, hallinnon rajoittaminen) laskevat sijoitusriskejä, lisäävät ulkomaisia sijoituksia (FDI) ja nostavat pitkän aikavälin bruttokansantuloa. Vastakkainen järjestely – oikeuksien alistaminen hetkellisille poliittisille paineille – kasvattaa vaihtoehtoiskustannuksia investointien menetyksinä, julkisen talouden rasitteina ja kassavirtaa syövinä elinkaarikustannuksina. Tiukemmalla maahanmuuton valikoinnilla voidaan utilitaristisesti minimoida julkinen nettokustannus ilman, että se kaventaa jo suojattuja perusoikeuksia. Valtio-johtoinen hyvinvointimenojen paisuttaminen taas näyttäytyy tuotannollisia investointeja syrjäyttävänä ja siksi kokonaishyvinvointia heikentävänä. Tutkimuskysymys Miten ...

Demokratia on periaatteena kaunis: valta kuuluu kansalle, päätöksenteko perustuu enemmistön tahtoon, ja vallankäyttöä rajoitetaan perusoikeuksilla ja oikeusvaltiolla. Kuitenkin yhä useammin törmää näkemyksiin, joissa demokratiaa puolustetaan vain silloin, kun se tuottaa tietyn ideologisesti hyväksytyn lopputuloksen. Yksi esimerkki tällaisesta ajattelusta löytyy Lauri Finerin puheenvuoroista. Finer esiintyy usein demokratian puolustajana, mutta samalla hän vihjailee, että demokraattisesti valittu hallitus toimii fasistisin menetelmin. On täysin oikeutettua kritisoida hallituksen toimia – se kuuluu demokratiaan – mutta kun poliittiset erimielisyydet aletaan kehystää “autoritarismiksi” tai “äärioikeistolaisuudeksi” ilman konkreettisia perusteita, kyse ei enää ole vallan vahtikoiran tehtävästä. Se on retorinen strategia, jolla pyritään delegitimoimaan poliittinen vaihtoehto ennen kuin sen ajatuksia edes käsitellään. Toinen ristiriita Finerin ajattelussa koskee kansan tahtoa. Hän on toist...

 AGI:n (yleisen tekoälyn) tiellä on sekä teknisiä haasteita että rakenteellisia esteitä ja muutosvastarintaa , mutta tällä hetkellä suurimmat esteet ovat pääasiassa teknisiä . Erottelu näiden välillä voidaan kuitenkin tarkentaa seuraavasti: 🔧 Tekniset haasteet (ensisijaiset esteet nyt) Yleistämisen vaikeus Nykyiset mallit, kuten GPT-4, ovat erinomaisia tietyissä tehtävissä, mutta ne eivät pysty yleistämään yhtä tehokkaasti kuin ihmiset – esimerkiksi soveltamaan opittua täysin uudenlaisiin tilanteisiin. Muistin ja kontekstin hallinta AGI tarvitsee pitkäkestoisen, jatkuvasti päivittyvän muistijärjestelmän. Tämän toteuttaminen luotettavasti ja tehokkaasti on kesken. Motivaation ja tavoitejärjestelmien rakentaminen AGI:n täytyy osata toimia itsenäisesti monimutkaisissa tilanteissa ilman tarkkoja ohjeita, mikä vaatii ymmärrystä arvoista, priorisoinnista ja emergenteistä tavoitteista. Symbolisen ja tilastollisen ajattelun yhdistäminen Ihmisen kognition kaltaisen AGI:n...

  Tutkimuskysymys: Missä määrin Israelin hallinnon toimet Gazan saartopolitiikassa ja siihen liittyvässä meritoiminnassa ovat olleet kansainvälisen oikeuden ja sen omien lakien mukaisia, ja millaisia mitattavia vaikutuksia näillä toimilla on ollut palestiinalaisväestön elinolosuhteisiin? Analyysi: Israelin merisaarto Gazan alueella alkoi vuoden 2007 jälkeen, kun Hamas nousi valtaan. Saarron oikeudellista perustaa on puolustettu sillä, että Israel on sotatilassa Hamasin kanssa ja merisaarto on siten "laillinen sotatoimi" (San Remon merisotaoikeuden ohjeistus, 1994). Tämä näkökulma perustuu siihen, että merisaarto on sallittu, mikäli se on osa aseellista konfliktia eikä estä humanitaarisen avun pääsyä siviileille. Kansainvälisen oikeuden mukaisuus riippuu kuitenkin siitä, miten saartoa toteutetaan. YK:n ihmisoikeusneuvoston ja useiden kansalaisjärjestöjen mukaan Israelin saarto on johtanut vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Esimerkiksi United Nations Office for the Coordinat...

  Jakso #336 Neuvottelija-podcastissa, jossa Alpo Rusi ja Lasse Laaksonen keskustelevat, antaa erinomaisen esimerkin siitä, kuinka poliittinen päätöksenteko — etenkin kansainvälisten kriisien yhteydessä — saattaa ajautua emotionaalisista reaktioista kumpuavan yleisen kiihkon ohjaamaksi , rationaalisen ja strategisesti pitkäjänteisen harkinnan sijaan. 1. Kiihko ja tunnedynamiikka kansainvälisessä politiikassa Rusi korostaa moneen otteeseen, että esimerkiksi keskustelu Palestiinan valtion tunnustamisesta Suomessa ei perustu kansainvälisesti hyväksyttyihin valtiollisiin kriteereihin (vakaa hallinto, määritellyt rajat, hallittu turvallisuustilanne), vaan nousee emotionaalisesta myötätunnosta palestiinalaissiviilejä kohtaan ja symbolipolitiikasta , jonka vaikutukset ovat peruuttamattomia. Tämä on esimerkki ns. tunteiden ylivaltaan perustuvasta ulkopolitiikasta. Tämä ilmiö on tunnistettavissa niin sanotun affektiivisen polarisaation kautta: tunteet määrittävät kantaamme enemmän ku...

  1. Kansainvälisen oikeuden puitteet Israelilla on oikeus puolustautua, kuten muillakin valtioilla, YK:n peruskirjan artiklan 51 nojalla. Tämän artiklan mukaan valtio saa käyttää itsepuolustusta aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan, kunnes YK:n turvallisuusneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi. Alpo Rusi ja Lasse Laaksonen viittaavat videolla #Neuvottelija 336 juuri tähän artiklaan, korostaen, että 7. lokakuuta 2023 tapahtunut Hamasin hyökkäys oli selkeä aseellinen hyökkäys Israelia kohtaan. Tämän seurauksena Israelin vastatoimet Gazassa ovat kansainvälisoikeudellisesti perusteltavissa itsepuolustuksena. 2. Itsepuolustuksen rajoitteet Vaikka itsepuolustuksella on oikeusperusta, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden (Geneven sopimukset) mukaan vastatoimien on silti täytettävä suhteellisuuden ja erottelun periaatteet: Suhteellisuus : Siviilitappiot eivät saa olla ylimitoitettuja suhteessa sotilaalliseen hyötyyn. ...