Dialogin dyynit

  Vuonna 2014, Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan kansainvälisen oikeuden vastaisesti, läntisillä demokratioilla oli ainutlaatuinen mahdollisuus estää laajamittaisen sodan kehittyminen Euroopassa. Kyse ei ollut pelkästä aluekiistasta, vaan järjestykseen perustuvan kansainvälisen turvallisuusarkkitehtuurin koetuksesta. Mahdollisuus toimia oli olemassa, mutta se jätettiin käyttämättä. Kymmenen vuotta myöhemmin sodan inhimillinen, geopoliittinen ja taloudellinen hinta on tullut ilmi kaikessa karuudessaan: mittavat menetykset ihmishengissä, satojen miljardien tuhot, energiakriisi ja turvallisuustilanteen mureneminen. Mikä jäi tekemättä ja miksi se merkitsi niin paljon? NATO:n entinen komentaja Philip Breedlove on todennut, että jo vuonna 2014 ehdotettiin useita konkreettisia toimenpiteitä Venäjän toimien hillitsemiseksi: monikansallisten taisteluosastojen sijoittamista Itä-Eurooppaan, ilmavalvonnan vahvistamista, nopean toiminnan joukkojen rotaatioita sekä näkyvää logistiikkainfrastr...

Tutkimuskysymys: Miten realistista on rakentaa toimivaa valtiollista infrastruktuuria Gazan alueelle tunnustamalla Palestiinan valtio, edellyttäen samalla Hamasin vetäytymistä, ja mitkä ovat taloudelliset ja poliittiset riskit verrattuna Afganistanin valtionrakennusyritykseen 2001–2021? Analyysi 1. Taloudelliset ja hallinnolliset realiteetit Afganistanissa valtiorakennus epäonnistui osittain siksi, että taloudellinen perusta oli heikko, infrastruktuuri hajonnut, ja ulkopuolinen rahoitus oli elintärkeää mutta hajanaista ja korruptoitunutta (SIGAR, 2021). Vastaavasti Gazan talous on erittäin riippuvainen ulkomaisesta avusta ja Israelin sekä Egyptin rajasuluista. Elinkaarikustannukset hallinnon rakentamiselle ilman vakaata turvallisuustilannetta ovat mittavat ja altistavat valtion epäonnistumiselle. 2. Poliittinen järjestelmä ja turvallisuus Afganistanissa USA ja sen liittolaiset pyrkivät rakentamaan keskushallintoa, vaikka Taleban hallitsi maaseutua. Vastaavasti Palestiinan itseh...

  Tutkimuskysymys Miten yhdenvertaisuus- ja DEI-politiikka vaikuttavat eri väestöryhmien kohteluun kulttuuri- ja mediatuotannoissa? Analyysi 1. Institutionaalisen päätöksenteon kohdistuminen ryhmiin Yhdenvertaisuus-, monimuotoisuus- ja inkluusiopolitiikan (DEI) tarkoituksena on korjata historiallisesti havaittuja rakenteellisia vinoumia esimerkiksi sukupuolen, etnisen taustan ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että tuotantopäätöksissä suositaan vähemmistöihin kuuluvia ryhmiä ns. positiivisen erityiskohtelun periaatteella. Tämä ei kuitenkaan ole taloustieteen näkökulmasta neutraalia, sillä valintaperusteiden muuttuessa muuttuu myös tarjonnan koostumus ja sen hyöty-funktio eri ryhmille. 2. Vaihtoehtoiskustannukset ja tehokkuus Jos valintakriteerinä ei ole tuotteen tai esiintyjän markkinakelpoisuus tai tuotannollinen laatu, vaan etninen tausta tai sukupuoli, syntyy väistämättä vaihtoehtoiskustannus: pois jää mahdollisesti tuottavampi ...

  Tutkimuskysymys: Miten Johanneksen evankeliumin 16. luvun jakeet 7–11 voidaan tulkita psykologisesti ja sosiologisesti vaikuttavina teksteinä uskonnollisessa kokemuksessa, ilman yliluonnollisia oletuksia? Analyysi: Joh. 16:7–11 sisältää kolme pääteemaa: synnin paljastamisen, vanhurskauden osoittamisen ja tuomion ilmoittamisen. Näitä voidaan tarkastella rationaalisesti ja kokemuksellisesti kognitiivisen ja sosiaalipsykologian sekä uskontososiologian näkökulmasta. Synnin paljastaminen epäuskon kautta Teksti yhdistää synnin juurisyyn uskon puutteeseen, mikä voidaan ymmärtää kognitiivisena kehyksenä, joka muotoilee uskovan maailmankuvaa ja moraalista itsetutkiskelua. Tällainen ajattelumalli toimii kognitiivisena järjestelmänä, joka suuntaa yksilön sisäistä motivaatiota identifioimaan epäuskon merkkejä ja torjumaan niitä vahvistamalla yhteisön uskomuksia. Psykologisesti se voi lisätä koheesiota uskovien ryhmän sisällä ja ohjata yksilön käyttäytymistä (Barrett, 2000). Vanhur...

  Tutkimuskysymys: Voidaanko Jumalaa pitää luonnontieteen selitysmallien osana tai perustana, jos hänen olemassaolonsa ei ilmene tieteellisissä yhtälöissä? Vastaus: Luonnontiede rakentuu havaittaviin ilmiöihin, matemaattisiin malleihin ja testattaviin hypoteeseihin. Sen tavoitteena ei ole vahvistaa tai kumota metafyysisiä väittämiä, vaan selittää havaintoja mahdollisimman tarkasti ja ennustettavasti. Tämä rajaa pois kaikki sellaiset selitykset, jotka eivät johda falsifioitaviin väittämiin tai mitattaviin seurauksiin – mukaan lukien yliluonnolliset tekijät. Historiallisesti monet merkittävät tutkijat, kuten Newton, Faraday tai Planck, saattoivat nähdä työnsä sopusoinnussa uskonnollisen maailmankatsomuksen kanssa. Kuitenkin heidän tieteelliset teoriansa eivät edellyttäneet Jumalaa selittäväksi tekijäksi. Esimerkiksi: Newtonin liikeyhtälöt selittävät kappaleiden liikettä voimien avulla, ilman viittausta ohjaavaan tahtoon. Maxwellin yhtälöt kuvaavat sähkö- ja magneettikentt...

  Tutkimuskysymys: Miten kosmologian kehittyminen spekulatiivisesta teoriasta yhdeksi kokeellisesti tarkimmista fysiikan osa-alueista havainnollistaa tieteen itseään korjaavaa luonnetta? Vastaus: Kosmologia oli vielä 1980-luvulla monien fyysikoiden silmissä teoreettisesti kiinnostavaa mutta kokeellisesti heikosti perusteltua. Siitä huolimatta tieteellinen menetelmä, joka korostaa epäilyn, mittaamisen ja toistettavuuden merkitystä, on johtanut kosmologian huomattavaan kehitykseen. Tämä kehitys havainnollistaa tieteen kykyä kehittyä epäilyn, ei uskon, kautta — oleellinen ero dogmaattisiin järjestelmiin verrattuna. Merkittäviä empiirisiä edistysaskeleita ovat olleet: Kosmisen taustasäteilyn tarkka kartoitus: COBE-, WMAP- ja Planck-satelliittien mittaukset ovat tuottaneet erittäin yksityiskohtaisen kuvan varhaisesta maailmankaikkeudesta, millikelvinin tarkkuudella (Planck Collaboration, 2018). Tämä on mahdollistanut inflaatiomallien ja maailmankaikkeuden koostumuksen kvantitati...

  Tutkimuskysymys: Miten Suomen ja Ruotsin talouskehityksen ero vuosina 2005–2025 selittyy, ja millä toimenpiteillä Suomi voisi kuroa eroa umpeen seuraavan vuosikymmenen aikana? Analyysi: Vuosien 2005–2025 välillä Ruotsin reaalinen bruttokansantuote (BKT) on kasvanut noin 36 %, kun taas Suomen BKT on jäänyt lähes nollakasvun tasolle tai jopa lievästi laskenut reaalisesti (Tilastokeskus, 2024; SCB, 2024). Ero on seurausta useista tekijöistä: Rakenteelliset erot : Ruotsin työmarkkinat ovat joustavammat ja maassa on tehty varhaisia työurien pidentämiseen ja työllisyyteen liittyviä uudistuksia. Suomessa taas eläkeuudistukset ja työttömyysturvan kannustavuusparannukset ovat edenneet hitaammin (Andersson & Edquist, 2023). Väestökehitys ja työpanos : Ruotsissa väestö on kasvanut lähes miljoonalla henkilöllä 2005–2025 välisenä aikana, suurilta osin maahanmuuton seurauksena. Tämä on lisännyt kokonaiskysyntää ja työpanosta. Suomessa työikäinen väestö on pienentynyt ja huoltosuhd...

Tutkimuskysymys: Mikä on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten välineellinen arvo ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä verrattuna suoraan pragmaattiseen hyvinvointipolitiikkaan? Analyysi: Ihmisoikeussopimukset, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistus (1948), toimivat oikeudellisina ja poliittisina koordinaatiomekanismeina, joiden arvoa voidaan tarkastella välineellisesti: lisäävätkö ne ihmisten hyvinvointia, turvaavatko ne resursseja ja vähentävätkö ne haitallista mielivaltaa? Jos eivät, niillä ei ole utilitaristista arvoa. 1. Välineellinen hyöty vs. asiakirjan ikä Ihmisoikeussopimusten normatiivinen painoarvo ei perustu niiden ikään, vaan niiden vaikutukseen resurssien jakoon ja yhteiskunnalliseen ennustettavuuteen. Tutkimuksissa on havaittu, että ihmisoikeussopimuksiin sitoutuneet maat eivät aina noudata niitä käytännössä (Hathaway, 2002), mutta tietyissä olosuhteissa ne voivat toimia tehokkaina signaaleina demokratian vahvistamisessa (Simmons, 2009). Siten asiakirj...

Omistamisen käsite on monitulkintainen ja vaihtelee kontekstin mukaan: oikeudellinen, moraalinen, sosiaalinen ja käytännöllinen määrittely voivat poiketa toisistaan. Voimme tarkastella sitä seuraavien kysymysten kautta: Tutkimuskysymys: Millä ehdoilla voidaan katsoa, että jokin asia on henkilön omistuksessa, ja miten nämä ehdot eroavat oikeudellisessa ja käytännöllisessä merkityksessä? Vastaus: 1. Juridinen omistaminen Omistaminen tarkoittaa oikeusjärjestelmässä ensisijaisesti sitä, että henkilöllä on omistusoikeus , joka antaa seuraavat valtuudet: Käyttää esinettä tai aluetta Muuttaa tai tuhota se Luovuttaa se toiselle (myynti, lahjoitus) Kieltää muita käyttämästä sitä Nämä oikeudet eivät kuitenkaan ole ehdottomia. Esimerkiksi: Jokamiehenoikeudet rajoittavat maanomistajan valtaa estää toisten liikkumista luonnossa. Rakennuslainsäädäntö tai kaavoitus rajoittaa rakennusoikeutta omalla tontilla. Perusoikeudet ja rikoslaki estävät meitä vahingoittamasta itseämm...

  Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 ei ollut reaktio ulkoiseen uhkaan, vaan pitkään kypsynyt strateginen ratkaisu, jonka keskeiset ajurit liittyvät imperiumin hallintaan, resurssitalouteen ja autoritaarisen vallan sisäiseen vakauteen. 1. Sisäisen vakauden ylläpito ulkoisen viholliskuvan avulla Autoritaariset järjestelmät tarvitsevat legitiimiyttä ylläpitäviä rakenteita, joita demokraattisilla valtioilla korvaavat vaalit ja institutionaalinen läpinäkyvyys. Venäjällä hallinto rakentaa pysyvyyttään kriiseihin ja viholliskuviin, joiden avulla se siirtää kansalaisten huomion pois talouden heikosta kehityksestä ja korruptiosta. Imperialistinen laajentumispolitiikka toimii tässä järjestelmässä välineenä yhteiskunnallisen koheesion ylläpitämiseen – se suuntaa kansalaisten paineen ulospäin. 2. Donbassin fossiilivarat ja resurssien geopoliittinen arvo Itä-Ukrainassa sijaitsee merkittäviä, hyödyntämättömiä liuskekaasu- ja öljyvarantoja. Jos Ukraina pystyisi kehittämään nämä...

  Tutkimuskysymys: Miten aivojen evolutiivinen alkuperä vaikuttaa tiedonvarmuuden mahdollisuuteen verrattuna oletukseen, että ajattelukyky on Jumalan lahja? Analyysi : 1. Aivojen evolutiivinen alkuperä ja epätäydellisyys Evoluutioteorian mukaan ihmisen aivot ovat kehittyneet valintapaineiden ja satunnaisten mutaatioiden seurauksena ilman keskitettyä suunnittelua (Dunbar, 2003). Tämä johtaa siihen, että ne eivät ole optimaalisia kaikilta osin, vaan vain riittävän hyviä yksilön lisääntymismenestyksen ja sopeutumisen kannalta. Esimerkiksi ihmisellä on kognitiivisia harhoja, muistin vääristymiä ja taipumusta heuristiikkoihin – näitä voidaan pitää ”epätäydellisinä” ratkaisuina, mutta ne ovat riittäviä arkielämässä (Kahneman, 2011). 2. Onko täydellisiä järjestelmiä tarpeen olettaa, jotta voidaan saavuttaa käytännön varmuutta? Episteeminen varmuus ei edellytä täydellisyyttä, vaan luotettavuutta tietyissä olosuhteissa. Moderni tietoteoria ja tieteellinen metodi nojaavat toistettavuu...

  1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan, millaisin keinoin Suomi voi rajoittaa maahanmuuttoa niiltä alueilta, joilla seksuaalivähemmistöjen (hlbti+) oikeudet ovat erityisen heikolla tasolla. Lähtökohtana on arvioida keinojen juridinen hyväksyttävyys, käytännön toteutettavuus ja vaikutus turvallisuuspoliittisiin riskeihin. Erityishuomio kohdistuu siihen, miten yksilöperusteinen valikointi ja arvolähtöinen kotouttaminen voivat vähentää yhteiskunnallisia jännitteitä ja tukea liberaalia oikeusvaltiota. 2. Taustatekijät Maissa, joissa seksuaalivähemmistöjä vainotaan tai syrjitään järjestelmällisesti, on usein seuraavia ominaisuuksia: Heikko oikeusvaltio ja korkea korruptio Autoritäärinen valtiollinen ideologia tai poliittinen islam Pitkittynyt sisäinen konflikti tai hallinnon romahtaminen Sukupuolten epätasa-arvo ja vahva patriarkaalinen kulttuuri Propagandistinen media ja hybridivaikuttamisen infrastruktuuri Nämä tekijät korreloivat paitsi hlbti-oikeuksien h...

Tutkimuskysymys: Kumpi on julkistaloudellisesti tehokkaampi vaihtoehto: (A) paperittoman henkilön jääminen maahan ilman oleskelulupaa vai (B) hänen poistamisensa viranomaistoimin? 1. Kertaluonteiset vs. jatkuvat kustannukset Kustannustekijä Jääminen (vuosi) Poistaminen (kertaluonteinen) Terveydenhuolto (päivystys) 1 000–2 000 € – Hallinnollinen valvonta ja kirjaus 500–1 500 € 2 000–5 000 € (päätökset, valitukset) Hätämajoitus ja tuki 0–1 000 € – Säilöönotto (15–30 vrk à 200 €/vrk) – 3 000–7 500 € Kuljetus ja saattajat – 10 000–30 000 € Yhteensä 1 500–4 500 €/v 15 000–40 000 € Lähteet: European Court of Auditors (2020); FRA (2015); Hertzum-Larsen ym. (2023). 2. Elinkaarilaskelma viidessä vuodessa Jääminen : 5 × (1 500–4 500 €) = 7 500–22 500 € Poistaminen : 15 000–40 000 € (kertakustannus) 3. Onnistumisprosentin vaikutus Palautus onnistuu 100 % : kustannus 15 000–40 000 € per henkilö. Palautus onnistuu 30 % (EU-keskiarvo): Epäonnistuneet yritykset (70 %) tuov...

  1. Ongelmanasettelu Keskustelun ytimessä on viisauden määritelmä. Ongelma ei ole pelkästään termin epämääräisyys, vaan se, että viisaus toimii eri yhteyksissä eri tavalla: toisinaan käytännöllisenä kykynä, toisinaan eettisenä hyveenä, toisinaan filosofisena pohdintana. Ilman kontekstin tarkkaa rajausta viisaus jää liian laveaksi käsitteeksi, jotta siitä voitaisiin muodostaa mielekäs ja käyttökelpoinen määritelmä. 2. Kilpailevat määrittelyt Viisautta voidaan tarkastella ainakin kahdella eri tavalla: Käytännöllisenä kykynä : Viisaus ymmärretään kyvyksi ennakoida tulevia tapahtumia ja sopeutua niihin mahdollisimman tehokkaasti. Tällöin se rinnastuu selviytymiskykyyn tai tilanteenlukutaitoon ja on sovellettavissa myös eläinkuntaan. Reflektiivisenä ja eettisenä ominaisuutena : Viisaus nähdään kykynä tarkastella omaa ajatteluaan, arvioida arvoja ja toimia harkiten muiden hyvinvointi huomioiden. Tämä määritelmä edellyttää metakognitiota ja kytkeytyy ihmisyyden erityispiirteis...

Kirkon kannanotot julkisiin kysymyksiin, kuten ilmastoon, tasa-arvoon tai sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, ovat viime vuosina lähentyneet julkisen keskustelun valtavirtaa. Tässä analyysissa tarkastellaan, onko tämä kehitys osoitus harkitusta strategisesta linjasta vai pikemminkin reagointia muuttuneisiin yhteiskunnallisiin signaaleihin. Arvio tehdään institutionaalisten kannustimien ja järjestelmävaikutusten näkökulmasta. 1. Tausta Suomen evankelis-luterilainen kirkko on perustuslain mukaan erillisasemassa, mutta käytännössä sen suhde valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan on muuttunut. Aiemmin hengellinen tehtävä oli keskiössä, mutta nykyisin julkinen keskustelu keskittyy usein kirkon kannanottoihin politiikan marginaaleilla – kuten ilmastonmuutokseen, pakolaisuuteen tai sukupuolivähemmistöihin liittyvissä kysymyksissä. Näissä kannoissa kirkon viestit ovat toistuvasti linjassa vasemmistolaisten agendojen kanssa. 2. Aineisto ja menetelmät Tarkastelun kohteena on kirkon virallinen vie...

Keskustapuolueella on historiallisesti vahva kannatus maaseudulla, mutta sen ideologinen pohja on ristiriitainen. Puolueen ydinkannattajakunta tarvitsee sosiaalipoliittisia tukirakenteita, mutta torjuu vasemmistolaisen leimautumisen. Tämä jakomielinen asema kaventaa puolueen liikkumatilaa ja vaikeuttaa strategista uudistumista erityisesti kaupungeissa. 1. Tausta Keskusta on perinteisesti ollut aluepolitiikan puolue, jonka kannatus on perustunut hajautetun Suomen tukemiseen. Väestörakenteen ja elinkeinorakenteen muuttuessa puolueen sisäinen ristiriita — oikeistolaisen identiteetin ja vasemmistolaisten rakenteiden tarpeen välillä — on korostunut. Demarien vaalivoitto ja perussuomalaisten lasku korostavat entisestään keskustan vaikeuksia määrittää paikkaansa uudelleen. 2. Aineisto ja menetelmät Analyysi pohjautuu Neuvottelija #332 -podcastjaksoon, jossa Esa Suominen ja Jarkko Tontti käsittelevät keskustan ja demarien vaalimenestystä sekä maaseutuidentiteetin talouspoliittisia reunaeh...

Suomen talouspoliittisessa keskustelussa esiintyy moraalisia kehystyksiä, joissa valtion velka rinnastetaan vastuuttomuuteen ja sopeutusmenot koetaan hyveeksi. Vaikka tällainen retoriikka voi lisätä poliittista sitoutumista sopeutuslinjaan, se ei yksin takaa ratkaisujen taloudellista kestävyyttä. Talouspolitiikan tulisi perustua mekanistisiin arvioihin siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat käyttäytymiseen, resurssien kohdentumiseen ja veropohjan vakauteen – ei siihen, näyttävätkö ne hyveellisiltä tai sopivilta julkisen moraalin kehyksessä. 1. Tausta Suomen julkinen talous on rakenteellisesti alijäämäinen. Vuoden 2025 budjetissa alijäämä on yli 12 miljardia euroa, ja velkasuhde ylittää 75 prosenttia BKT:stä. Orpon hallitus on käynnistänyt noin 6 miljardin euron sopeutusohjelman, jossa painopiste on menosäästöissä. Perustelut nojaavat usein velvollisuuteen ”elää ajan mukaisesti” ja “olla vastuullinen tulevia sukupolvia kohtaan” – moraalisia ilmaisuja, jotka peittävät talousmekanismien ...