Psykologiset syyt islamistisen äärikäyttäytymisen takana

Islamistinen terrorismi on monimutkainen ilmiö, joka voi analysoitua hyödyntäen psykologisia ja sosiologisia malleja, kuten artikkelissa "Why Do Good People Do Bad Things?" esitetyt syyt. Tässä analyysissä tarkastellaan islamistista terrorismia näiden syiden valossa, ymmärtäen kuinka "hyvät" ihmiset saattavat päätyä tekemään äärimmäisen väkivaltaisia ja tuhoisia tekoja.

1. Menneet traumat ja elämän vastoinkäymiset

Monet terroristit voivat olla altistuneet menneisyydessä väkivallalle, köyhyydelle, sorrolle tai muille traumaattisille tapahtumille, jotka vaikuttavat heidän päätöksiinsä. Esimerkiksi sota-alueilla kasvaneet nuoret voivat kokea jatkuvaa traumaa ja turvattomuutta, mikä saattaa vääristää heidän käsitystään oikeasta ja väärästä. Islamististen ryhmien propaganda voi tarjota näille yksilöille väylän kanavoida vihansa ja traumansa kohti länsimaista yhteiskuntaa, joka heidän silmissään symboloi epäoikeudenmukaisuutta ja sortoa. Kuten artikkelissa todetaan, nämä yksilöt eivät välttämättä pyri vahingoittamaan muita tietoisesti, vaan heidän toimintansa voivat olla seurausta ratkaisemattomista negatiivisista kokemuksista.

2. Selviytymismoodi

Kun yksilö kokee olevansa ahdistettu nurkkaan – taloudellisesti, sosiaalisesti tai psykologisesti – hän saattaa tehdä tekoja, joita muuten ei harkitsisi. Islamistiset terroristit voivat nähdä oman kulttuurinsa, uskontonsa tai yhteisönsä uhanalaisena globaalin geopoliittisen tilanteen tai länsimaiden politiikan vuoksi. Näissä olosuhteissa he voivat kokea, että heidän on taisteltava olemassaolostaan, ja siten oikeuttaa väkivallan käyttämisen. He saattavat kokea, että ilman tällaista toimintaa heidän yhteisönsä ei selviydy.

3. Tarve kuulua johonkin

Kuten artikkelissa mainitaan, ihmisen tarve kuulua johonkin ryhmään voi ajaa hänet toimimaan arvojensa vastaisesti. Radikalisoituminen voi tapahtua, kun yksilö kokee, että hänellä ei ole paikkaa valtavirran yhteiskunnassa, mutta hän löytää merkityksen ja hyväksynnän islamististen ääriliikkeiden parissa. Nämä ryhmät tarjoavat jäsenilleen voimakkaan identiteetin ja yhteisöllisyyden tunteen, mikä voi houkutella erityisesti niitä, jotka kokevat syrjäytyneisyyttä tai marginalisoitumista.

4. Itsetietoisuuden puute

Itsetietoisuuden puute voi olla tärkeä tekijä radikalisoitumisessa. Monet ääriryhmien jäsenet voivat olla niin sitoutuneita ideologiaansa, että he eivät pysähdy pohtimaan tekojaan tai niiden seurauksia. He voivat nähdä toimintansa oikeutettuna, koska he ovat omaksuneet ryhmänsä dogman ja propagandan ilman kriittistä itsetutkiskelua. Tällainen ajattelutapa voi olla erityisen yleinen silloin, kun yksilö kokee voimakkaita tunteita, kuten vihaa tai epätoivoa.

5. Suurempi hyvä

Monet islamistiset terroristit uskovat toimivansa "suuremman hyvän" puolesta. He näkevät tekonsa osana suurempaa kamppailua oikeudenmukaisuuden ja uskonnollisen velvollisuuden puolesta. Esimerkiksi jihadistinen ideologia voi perustella väkivaltaa sillä, että se palvelee uskonnollisen tai poliittisen päämäärän toteutumista, jopa silloin kun se johtaa viattomien kuolemaan. Tässä mielessä he voivat rationalisoida tekonsa ajatellen, että lopputulos – islamilaisen maailman tai kalifaatin nousu – oikeuttaa äärimmäiset toimet.

6. Vääristynyt oikeudenmukaisuus

Terroristijärjestöt voivat myös käyttää koston ja oikeudenmukaisuuden teemaa rekrytoidakseen jäseniä. Monet islamistisen terrorismin uhrit ovat kokeneet sortoa tai epäoikeudenmukaisuutta omassa maassaan tai globaalilla tasolla, ja nämä kokemukset voivat saada heidät etsimään oikeutusta väkivaltaiselle toiminnalle. He voivat kokea, että koska heitä tai heidän yhteisöään on loukattu, heillä on oikeus iskeä takaisin, vaikka se tarkoittaisi siviilien vahingoittamista.

7. Mielenterveyden ongelmat

Vaikka suurin osa terroristeista ei ole mielenterveyshäiriöistä kärsiviä, joillakin yksilöillä saattaa olla mielenterveysongelmia, jotka voivat vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä. Joissain tapauksissa persoonallisuushäiriöt, kuten narsistinen persoonallisuushäiriö, voivat vähentää empatiaa ja lisätä väkivallan oikeuttamista. Toisaalta masennus tai ahdistuneisuus voi tehdä yksilöstä alttiimman propagandalle ja radikalisoitumiselle, kun hän etsii ulospääsyä henkilökohtaisista ongelmistaan.

Johtopäätökset

Islamistisen terrorismin taustalla vaikuttavat monet samat psykologiset ja sosiaaliset tekijät, jotka voivat saada muuten "hyvät" ihmiset tekemään "pahoja" asioita. Usein nämä henkilöt ovat alttiita ääriajattelulle henkilökohtaisten traumojen, ulkopuolisuuden tunteen, selviytymispaineiden ja ideologisen manipulaation kautta. Ymmärtämällä näitä syitä voidaan paremmin ennaltaehkäistä radikalisoitumista ja tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja niille, jotka ovat vaarassa ajautua ääriliikkeiden vaikutuspiiriin.