Dialogin dyynit

  Tietosanakirja-artikkeli Johdanto Fiskaalinen illuusio tarkoittaa julkistaloudessa tilannetta, jossa kansalaiset, veronmaksajat, äänestäjät tai joskus myös päätöksentekijät havaitsevat julkisen toiminnan kustannukset, hyödyt, verorasituksen tai velkavastuut puutteellisesti tai vääristyneesti. Kyse ei ole välttämättä yksittäisestä virheestä eikä pelkästä tietämättömyydestä, vaan usein järjestelmällisestä havaintoharhasta, joka syntyy verotuksen, budjetoinnin, velkarahoituksen, tulonsiirtojen tai poliittisen viestinnän rakenteista. Suomenkielinen ilmaus vastaa englanninkielistä termiä fiscal illusion (Puviani 1903; Buchanan 1967/1999). Aihe on merkittävä, koska demokraattinen julkistalous perustuu oletukseen, että kansalaiset voivat arvioida julkisten palvelujen, tulonsiirtojen ja verotuksen välistä vaihtosuhdetta. Jos tämä suhde hämärtyy, poliittinen vastuu, julkisen sektorin tehokkuus ja finanssipolitiikan pitkän aikavälin kestävyys voivat heikentyä. Fiskaalinen illuusio ei kuite...

  Fiskaalinen illuusio ja kognitiiviset vinoumat Suomen julkistaloudessa: Monitieteellinen teoreettinen synteesi Tiivistelmä Tässä artikkelissa tarkastellaan fiskaalista illuusiota Suomen julkistaloudessa monitieteellisestä näkökulmasta. Yhdistämällä julkistaloustieteen, kognitiivisen psykologian ja poliittisen psykologian keskeisiä teorioita artikkelissa esitetään synteettinen viitekehys, jonka avulla voidaan analysoida, miksi suomalaiset kansalaiset ja poliittiset toimijat aliarvioivat julkisten menojen todelliset kustannukset ja julkisen velan pitkän aikavälin seuraukset. Artikkelissa tarkastellaan kuutta toisiaan täydentävää teoriaa: Downsin rationaalisen tietämättömyyden teoriaa, Simonin rajoitetun rationaalisuuden käsitettä, Kahanin identiteettisuojattua kognitiota, Banduran moraalista irrottautumista, päämies–agenttisuhteen ongelmaa sekä ekspressiivisen äänestämisen teoriaa. Nämä teoriat yhdessä selittävät, kuinka Suomen monimutkaiset verorakenteet – mukaan luk...