Isabella Taborskin luentojen peruminen ja akateemisen vapauden kriisi

Viime viikkoina olemme saaneet jälleen huolestuttavan esimerkin siitä, miten länsimaisissa yliopistoissa yhä useammin rajoitetaan tiettyjä näkemyksiä. Tällä kertaa kohteeksi joutui arvostettu antisemitismitutkija Isabella Taborski, jonka luennot peruttiin sekä Åbo Akademissa että Helsingin yliopistossa. Tapaus nostaa esiin vakavia kysymyksiä akateemisen vapauden tilasta Suomessa ja siitä, ketkä todella kontrolloivat yliopistojen diskurssia.

Taborskin oli tarkoitus puhua antisemitismistä Neuvostoliiton aikana sekä vasemmiston antisemitismistä. Näihin aiheisiin liittyy valtavasti historiallista ja yhteiskunnallista merkitystä, mutta yliopistojen päätökset osoittavat, ettei kaikista näkökulmista ole enää sallittua keskustella. On vaikea olla näkemättä tässä ideologista agendaa, jossa tiettyjä totuuksia halutaan systemaattisesti tukahduttaa.

Erityisen huolestuttavaa on se, että päätös Taborskin puheiden perumisesta perusteltiin hänen väitetysti riittämättömällä meritoitumisellaan. Tämä on ontuva peruste, sillä yliopistojen vierailevilta luennoitsijoilta ei vaadita väitöskirjaa. Tässä tapauksessa päätös näyttääkin olevan pikemminkin poliittinen kuin akateeminen. Onko niin, että Suomen yliopistoissa sallitaan vain sellainen historiantulkinta, joka palvelee tiettyjä poliittisia päämääriä?

Vasemmiston ja islamistisen liikkeen yhteinen rintama antisemitistisen diskurssin edistämisessä on viime vuosina tullut yhä selvemmäksi. Tämä on nähtävissä niin kansainvälisessä politiikassa kuin akateemisessa maailmassakin. Antisionismin ja antisemitismiin kohdistuvan tutkimuksen tukahduttaminen näyttää olevan osa laajempaa ilmiötä, jossa pyritään hiljentämään ne, jotka uskaltavat puhua epämiellyttävistä tosiasioista.

Erityisen ironiseksi tapauksen tekee ajankohta: peruminen tapahtui samaan aikaan, kun Suomessa vietettiin holokaustin muistoviikkoa. Se, että juuri tällaisella viikolla estetään juutalaisen asiantuntijan esitys antisemitismistä, on silmiinpistävä osoitus akateemisen maailman nykyisestä tilasta. Onko Suomen yliopistojen tarkoitus edistää kriittistä ajattelua ja vapaata tiedonvälitystä, vai onko niiden päämääränä mielipiteiden yhdenmukaistaminen ja epämieluisten keskusteluiden vaientaminen?

Tämä tapaus on vaarallinen ennakkotapaus ja varoitusmerkki siitä, mihin suuntaan akateeminen maailma on menossa. Jos tieteellisen keskustelun annetaan jäädä poliittisten painostusryhmien armoille, voimme hyvästellä akateemisen vapauden sellaisena kuin olemme sen tunteneet. Nyt on aika herätä ja puolustaa oikeutta keskustella avoimesti myös niistä aiheista, jotka saattavat olla joidenkin mielestä epämukavia.

PS. Lähteenä on käytetty IRR-TV:n lähestystä "Israel-studio 50: Trumpin Gaza-suunnitelma kuohuttaa", jonka näkökulmaa ei tässä yhteydessä kritisoida.