Analyysi: EU:n ja kansainvälisten organisaatioiden paineen vaikutus Ylen journalismiin

Yleisradio toimii kansallisena julkisen palvelun mediana, mutta sen sisältöjä ohjaavat yhä enemmän kansainväliset viitekehykset. EU:n ja YK:n kaltaiset organisaatiot vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti Ylen journalistiseen linjaan asettamalla tavoitteita ja arvoja, joita pidetään edistyksellisinä ja haluttuina. Tämä kehitys on johtanut siihen, että Ylen sisältöstrategiaa ohjaa osin ulkopuolinen paine, joka uhkaa horjuttaa journalistista itsenäisyyttä ja kansallista relevanssia.

Normatiivinen paine rahoituksen ja maineen kautta

EU:n rahoitusinstrumentit, hankeyhteistyöt sekä kansainvälisten organisaatioiden suositukset edistävät teemoja kuten sukupuolten tasa-arvo, ilmastonmuutoksen torjunta, intersektionaalisuus ja "inklusiivinen viestintä". Vaikka nämä tavoitteet voivat sinänsä olla perusteltuja, niiden omaksuminen osaksi toimituksellista strategiaa ilman kriittistä arviointia voi johtaa journalismissa vinoumiin.

Rahoitusta hakevat projektit muotoillaan usein tavalla, joka resonoi näiden tavoitteiden kanssa. Tällöin toimituksellinen riippumattomuus hämärtyy, kun sisältöjen suunnittelua ohjaavat normatiiviset signaalit Brysselistä tai Genevestä eikä kotimainen yleisönäkemys.

Agenda-asetanta ulkoistetun arvokehyksen kautta

Kansainväliset tavoitteet vaikuttavat siihen, mitä aiheita pidetään media-arvoisina. Esimerkiksi kestävä kehitys, vihreä siirtymä ja monimuotoisuus ovat nousseet keskiöön, vaikka niihin liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä, ristiriitoja ja kustannuksia, joita ei välttämättä käsitellä kriittisesti. Tällainen arvovetoisuus heikentää Ylen roolia monitulkintaisen keskustelun alustana.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että Yle toistaa kansainvälisten toimijoiden viestintästrategioita sen sijaan, että se arvioisi niiden vaikutuksia suomalaisen yhteiskunnan, talouden ja kulttuurin näkökulmasta.

Kansallisen julkisen palvelun tehtävän kaventuminen

Ylen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa perustuu siihen, että se palvelee kansalaisia kansallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti. Kun sisältöpolitiikka alkaa peilata globaalien toimijoiden asettamia arvoja ja tavoitteita, tämä kansallinen tehtävä hämärtyy.

Journalistinen linja, joka suuntautuu ylhäältä alas -tyyppisesti kansainvälisten strategioiden mukaisesti, ei välttämättä vastaa suomalaisten arkea, huolia tai prioriteetteja. Tuloksena voi olla vieraantuminen yleisöstä, joka kokee median puhuttelevan ensisijaisesti aktivisteja, virkamiehiä ja kansainvälisen verkoston portinvartijoita.

Johtopäätös

EU:n ja kansainvälisten organisaatioiden paine vaikuttaa Ylen journalismiin niin aihevalintojen, kerronnan kuin arvolatausten tasolla. Tämä kehitys voi murentaa Ylen journalistista riippumattomuutta ja kansallista relevanssia. Jotta Yle voisi uskottavasti palvella koko kansaa, sen tulisi asettaa suomalainen todellisuus etusijalle ja tarkastella kansainvälisiä virtauksia kriittisesti, ei itsestäänselvyyksinä.