🟩 Analyysi: Hamasin imperialistinen ideologia

1. Mikä Hamas on ja mitä se tavoittelee?

Hamas on vuonna 1987 perustettu islamistinen liike, joka syntyi Muslimiveljeskunnan palestiinalaisena haaraosastona. Se toimii sekä poliittisena puolueena että aseistettuna järjestönä, ja sen perimmäinen tavoite on islamilaisen hallinnon perustaminen historiallisen Palestiinan alueelle. Hamasin peruskirjan (1988) ja myöhemmän poliittisen asiakirjan (2017) perusteella voidaan nähdä selkeitä imperialistisen ideologian piirteitä.

2. Imperialistisen ideologian tunnuspiirteet Hamasin toiminnassa

a) Uskonnollinen ekspansionismi

  • Hamas ei tavoittele vain valtiollista itsenäisyyttä, vaan islamilaisen järjestelmän perustamista koko entisen Palestiinan alueelle, mikä tarkoittaa nykyisen Israelin tuhoamista.

  • Hamasin alkuperäinen peruskirja (1988) hylkäsi kaikki diplomaattiset ratkaisut ja korosti jihadista vapautuksen keinona. Se sisälsi vahvoja uskonnollisia elementtejä, joissa islam nähtiin kaikkialla ulottuvana järjestelmänä, ei vain henkilökohtaisena uskona.

➡ Tämä on ideologinen laajentumispyrkimys, joka ei rajoitu kansalliseen itsenäisyyteen, vaan tähtää islamilaisen maailmanhallinnan (ummah) vahvistamiseen alueella.

b) Eksklusiivinen omistusoikeus alueeseen

  • Hamas ei hyväksy kahden valtion mallia. Sen mukaan koko maa "joesta mereen" (Jordanilta Välimerelle) kuuluu islamille, ja juutalaisvaltiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.

  • Tällainen yksinoikeuteen perustuva näkökulma muistuttaa kolonialistista oikeutusta: oma ryhmä nähdään ainoana legitiiminä haltijana, ja toiset ryhmät (tässä juutalaiset) ulkopuolisina siirtolaisina, joilla ei ole minkäänlaista poliittista oikeutta.

c) Väkivalta ja militarismi keinona hallita ja laajentaa

  • Hamas käyttää väkivaltaa paitsi Israelia vastaan myös oman alueensa sisällä. Se on hallinnut Gazaa autoritaarisesti ja tukahduttanut opposition (esim. Fatahin kannattajat, kriittiset äänet).

  • Poliittinen väkivalta ja islamilainen lainsäädäntö muodostavat ideologisen kokonaisuuden, jossa poliittinen valta ja uskonto ovat yhtä, ja jossa vastustajien tukahduttaminen nähdään jumalallisena velvollisuutena.

➡ Tämä on poliittis-uskonnollista ekspansiota, joka ei hyväksy pluralismia.

3. Vertailu klassiseen imperialismiin

Perinteisesti imperialismi on liitetty valtiollisiin toimijoihin, jotka laajentavat alueitaan taloudellisin ja sotilaallisin keinoin. Hamas ei ole valtio, mutta se toimii valtiollisin keinoin Gazassa ja pyrkii hallitsemaan laajempaa aluetta ideologisella ja uskonnollisella mandaatilla. Siten se muistuttaa ei-valtiollista imperialistista liikettä.

Vasemmistolaiset analyysit väittävät usein, että Hamasin väkivalta on "reaktiivista" tai "vastarintaa kolonialismia vastaan". Tämä on kuitenkin ideologisesti harhaanjohtavaa, koska Hamasin pitkän aikavälin päämääränä ei ole kompromissi vaan toisen valtion ja kansan eliminointi. Tällainen ajattelu ei ole puolustuksellista vaan ekspansiivista ja totalitaarista.

4. Talousulottuvuus ja hallintorakenne

  • Hamasin valta Gazassa perustuu suurelta osin resurssien kontrolliin, ulkomaisiin tukiin (erityisesti Iranilta ja Qatarilta) sekä hallinnolliseen koneistoon.

  • Taloudellista imperialismia ei Hamasin kohdalla harjoiteta perinteisessä mielessä (esim. markkinoiden valtaamisena), mutta järjestö kontrolloi yhteiskunnan avainalueita – koulutusta, mediaa, taloutta – ideologisen levityksen välineinä.

🧭 Johtopäätös

Hamasin ideologia sisältää imperialistisia piirteitä, vaikka se ei toimi valtion muodossa. Järjestön toiminta perustuu uskonnollis-nationalistiseen maailmankuvaan, jossa omalle ryhmälle kuuluu yksinoikeus maahan ja hallintoon, ja jossa väkivaltaa käytetään paitsi miehittäjänä nähdyn valtion myös oman kansan erimielisten kurissapitämiseen. Tavoitteena ei ole rinnakkaiselo, vaan ideologisesti yhtenäinen islamilainen hallintoalue.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää