Analyysi: Äärivasemmistolainen antisemitismi Atte Kalevan luennossa

Atte Kaleva käsittelee luennossaan antisemitismiä useista eri näkökulmista, ja painottaa erityisesti ilmiön ilmenemismuotoja äärivasemmistolaisessa ajattelussa. Kalevan mukaan historialliset tekijät, kuten Neuvostoliiton ulkopoliittinen linja ja kylmän sodan aikainen jakautuminen suurvaltaliittoutumiin, ovat vaikuttaneet siihen, miten vasemmisto suhtautuu Israeliin ja laajemmin juutalaisiin yhteisöihin. Hänen esityksessään korostuu näkemys siitä, että nämä historialliset asenteet vaikuttavat edelleen nykypäivän poliittisessa keskustelussa.

Luennossa tuodaan esiin, että kylmän sodan aikana Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen väliset valtasuhteet loivat asetelman, jossa Israelista tuli länsimaiden liittolainen ja arabimaista Neuvostoliiton tukemia toimijoita. Kaleva tulkitsee, että tämä perintö näkyy yhä suomalaisen vasemmiston suhtautumisessa Israeliin, vaikka keskustelun painopiste on siirtynyt valtion politiikkaan ja ihmisoikeuskysymyksiin. Kalevan mukaan tämä kriittinen suhtautuminen Israelia kohtaan kätkee joskus taustalleen antisemitistisiä asenteita, jotka voivat ilmetä esimerkiksi painostuksena, jossa Suomen juutalaisia odotetaan ottavan kantaa Israelin hallituksen tekoihin. Tällainen odotus kohdistuu hänen mukaansa epäjohdonmukaisesti juutalaisiin, kun taas muiden kansallisuuksien edustajilta ei vastaavia kannanottoja vaadita.

Luennossa viitataan myös Helsingin piispaan Teemu Laajasaloon, joka on puhunut "salonkikelpoisesta antisemitismistä". Tämä käsite viittaa tilanteeseen, jossa antisemitismi esiintyy hyväksytyn yhteiskunnallisen keskustelun muodossa, erityisesti Israel-kritiikin varjolla. Kaleva nostaa esiin huolen, että tällainen kritiikki voi johtaa juutalaisten kollektiiviseen vastuuttamiseen Israelin valtion toimista, vaikka yksilöillä ei olisi suoraa yhteyttä politiikkaan.

Kaleva tarkastelee lisäksi vasemmiston suhtautumisen muutosta Israelia kohtaan. Hän muistuttaa, että Israelin perustamisvaiheessa vasemmistolla oli myönteinen suhtautuminen maahan, sillä sen perustajat olivat sosialisteja ja kibbutz-järjestelmää pidettiin edistyksellisenä. Sittemmin tämä suhtautuminen on muuttunut kriittisemmäksi, mikä hänen mukaansa jättää varjoonsa alueellisen konfliktin monimutkaisuuden ja historialliset juurisyyt.

Osana laajempaa analyysiään Kaleva liittää äärivasemmistolaisen antisemitismin myös nykypäivän ideologisiin virtauksiin, kuten intersektionaalisuuteen ja niin sanottuun voke-kulttuuriin. Hän huomauttaa, että uhripisteiden jakaminen johtaa hänen näkemyksensä mukaan ristiriitaisiin liittoumiin, joissa esimerkiksi vasemmistolaiset ja seksuaali- sekä sukupuolivähemmistöjä tukevat liikkeet tukevat palestiinalaisasiaa, huolimatta siitä että osa islamistisista toimijoista suhtautuu näihin vähemmistöihin torjuvasti.

Luentotilaisuuden järjestäjä, Karmel-yhdistys, tunnetaan kristillisenä Israelia tukevana organisaationa, mikä antaa kontekstin Kalevan näkemyksille. Kuulijakunta koostui todennäköisesti yleisöstä, joka suhtautuu myönteisesti Israelin tukemiseen sekä hengellisistä että poliittisista syistä. Tässä kontekstissa Kaleva painottaa, että antisemitismi ja Israelin demonisointi ovat osa laajempaa länsimaiden ja autoritääristen valtioiden välistä ideologista vastakkainasettelua. Hänen mukaansa Israel toimii vapaiden yhteiskuntien puolustajana alueella, joka on historiallisesti ollut epävakaa.

Lisäksi Kaleva pohtii syitä siihen, miksi antisemitismi nauttii hänen mukaansa odottamatonta hyväksyntää tahoilta, joiden etu voisi olla pikemminkin Israelin tukeminen. Hän mainitsee esimerkkinä, että useat arabimaat ovat alkaneet päivittää koulutustaan ja lähentyä Israelia, mutta läntisessä keskustelussa säilyy edelleen Israel-vastainen retoriikka. Kalevan mukaan tämä viittaa siihen, että keskustelua ohjaavat usein ideologiset näkökulmat pikemmin kuin objektiivinen analyysi faktoista.

Yhteenvetona Kalevan luennossa esitetään näkemys, jonka mukaan äärivasemmistolainen antisemitismi ei ole Suomessa hiipumassa, vaan se muuntuu ja sopeutuu ajan keskusteluilmapiiriin. Hänen mukaansa tällainen antisemitismi voi ilmetä joko suorana juutalaisvastaisuutena tai Israelin demonisointina, jolla on vaikutuksia myös juutalaisyhteisöihin laajemmin. Kaleva peräänkuuluttaa faktapohjaista keskustelua ja ideologioista vapaata lähestymistapaa aiheeseen.

Tämä analyysi pyrkii kuvaamaan Atte Kalevan luennon sisältöä objektiivisesti. Luennon voi katsoa kokonaisuudessaan YouTubesta Karmel-yhdistyksen kanavalta. Tämä analyysi pyrkii kuvaamaan Atte Kalevan luennon sisältöä objektiivisesti. Se perustuu luennossa esitettyihin näkemyksiin ja argumentteihin eikä ota kantaa niiden paikkansapitävyyteen tai jaettavuuteen.