Islam ja pseudotiede: Koraanista löytyvät lääketieteen virheet
Islamin perinteiset lähteet, kuten hadith-kokoelmat, sisältävät lukuisia viittauksia lääketieteeseen, joita monet muslimit ovat pitäneet todisteina Muhammadilta saadusta jumalallisesta tiedosta. Eräs tunnetuimmista ja kiistanalaisimmista haditheista liittyy kärpäsen siipiin, jonka mukaan yhdellä kärpäsen siivellä on sairauksia ja toisella parantavia ominaisuuksia. Tämä hadith, joka löytyy Sahih al-Bukharista, on monien muslimien ja apologeettien puolustama väite, mutta se kohtaa vakavia haasteita tieteelliseltä kannalta tarkasteltuna.
Hadith kuuluu näin: "Jos kärpänen putoaa juoma-astiaan, upottakaa se kokonaan ja heittäkää se sitten pois, sillä yhdellä sen siivellä on sairaus ja toisella parannuskeino." Tällaiset väitteet ovat herättäneet paljon keskustelua, ja osa muslimien apologistista on pyrkinyt löytämään tieteellistä näyttöä väitteen tueksi. Kuitenkin, kuten monet modernit tutkimukset ovat osoittaneet, kärpäset ovat tunnettuja sairauksien levittäjiä, eivätkä tieteelliset tutkimukset ole kyenneet osoittamaan, että kärpäsen siipien väliltä löytyisi antibakteerisia ominaisuuksia.
Kreikkalainen vaikutus islamilaisessa lääketieteessä
On selvää, että islamin lääketieteelliset opetukset eivät perustu yksin Muhammadilta saatuihin ilmoituksiin. Todellisuudessa monet näistä käsityksistä pohjautuvat vanhaan kreikkalaiseen ja roomalaiseen lääketieteeseen, erityisesti Galenoksen ja Aristoteleen oppeihin. Keskiajan muslimioppineet, kuten Ibn Sina, viittasivat usein kreikkalaisiin auktoriteetteihin, ja monet lääketieteelliset uskomukset, kuten "kärpäsen siivet" -hadith, ovat ilmeisesti saaneet alkunsa näistä lähteistä.
Esimerkiksi kreikkalainen luonnontutkija Plinius vanhempi kirjoitti espanjankärpäsestä, jota käytettiin lääkinnällisesti iho-ongelmiin, mutta se oli myös tunnettu myrkyllisyydestään. Kreikkalaiset lääkärit uskoivat, että kärpäsen eri ruumiinosilla, kuten siivillä ja jaloilla, saattoi olla parantavia ominaisuuksia. Tämä kreikkalainen käsitys näyttää siirtyneen osaksi islamilaisia haditheja, joissa kärpästä kuvaillaan sekä myrkylliseksi että parantavaksi.
Hadithin tieteellinen epäjohdonmukaisuus
Modernit islamilaiset tiedemiehet ovat joutuneet vaikeaan tilanteeseen yrittäessään sovittaa yhteen islamilaisen perinteen ja nykyajan tieteellisen tiedon. Useat tutkimukset osoittavat, että kärpäset kantavat patogeenisiä bakteereja, mutta todisteita siitä, että kärpäsen siivissä olisi parantavia antibakteerisia aineita, ei ole löydetty. Tämä asettaa haasteen muslimiyhteisölle, joka yrittää edelleen puolustaa hadithia todisteena Muhammadille annetusta jumalallisesta tiedosta.
Yksi vaihtoehto on hylätä hadith, kuten monet muslimioppineet ovat alkaneet tehdä, erityisesti niitä, jotka ovat selkeästi ristiriidassa tieteellisten todisteiden kanssa. Kuitenkin hadithien hylkääminen kohtaa vastarintaa islamilaisessa teologiassa, koska niiden katsotaan olevan olennainen osa uskoa ja Muhammadilta saatuja ohjeita.
Johtopäätös
Islamin pyhien tekstien ja hadithien sisältämät lääketieteelliset väitteet, kuten "kärpäsen siivet" -hadith, osoittavat selkeästi sen, kuinka vanhat kreikkalaiset ja roomalaiset uskomukset ovat siirtyneet osaksi islamilaista perinnettä. Tämä paljastaa myös, kuinka epäjohdonmukaisia ja tieteenvastaisia monet islamin opetuksista ovat. Muslimien tulisi rohkeasti tarkastella kriittisesti näitä vanhoja perinteitä ja kysyä, miten hyvin ne sopivat yhteen modernin tieteellisen tiedon kanssa.
Islamin väitteet jumalallisesta tiedosta ja tieteellisestä tarkkuudesta kaatuvat, kun niitä tarkastellaan tarkemmin. Tämä asettaa kyseenalaiseksi monien islamilaisten lähteiden luotettavuuden ja tekee tarpeelliseksi pohtia, missä määrin perinteisiä opetuksia voidaan pitää pätevinä modernissa maailmassa.
Kommentit
Lähetä kommentti