Analyysi: Alkon myynti ja vähittäismyyntimonopolin purkaminen

Johdanto

Alko Oy on Suomen valtion omistama yhtiö, jolla on yksinoikeus väkevien alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Tämä asema perustuu lainsäädäntöön, jonka tavoitteena on ollut alkoholihaittojen ehkäiseminen. Samalla Alko on vuosikymmenten aikana muodostunut valtiolle vakaaksi osingonmaksajaksi ja hallinnollisesti ohjatuksi liiketoiminnan harjoittajaksi.

Kuitenkin 2020-luvulla tilanne on muuttunut olennaisesti. Digitaalinen kauppa, kuluttajien vapaan liikkuvuuden kasvu ja eurooppalaiset kilpailusäännöt haastavat monopolin mielekkyyttä. Samalla Suomen julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen, ja omistajapolitiikan tulisi tähdätä tehokkuuteen ja tuottavuuteen – ei säilyttävään hallinnointiin. Tässä analyysissä tarkastellaan, mitä taloudellisia vaikutuksia olisi sillä, että Alkon vähittäismyyntimonopoli puretaan ja yhtiö myydään yksityiselle sektorille.

1. Taloudellinen potentiaali: suorat ja välilliset vaikutukset

1.1. Kertaluonteinen tulo yhtiön myynnistä

Alko on kannattava valtionyhtiö, jonka vuosittainen liikevoitto on noin 50–60 miljoonaa euroa ja liikevaihto yli miljardi euroa. Konservatiivisten arvostuskerrointen perusteella yhtiön arvo markkinoilla voisi olla 500–800 miljoonaa euroa. Yhtiön myynti tuottaisi valtiolle kertaluonteisen tulon, jolla voitaisiin esimerkiksi:

  • Lyhentää valtionvelkaa

  • Rahoittaa veronalennuksia

  • Rahoittaa siirtymävaiheen säätely- ja valvontakustannuksia

1.2. Monopolin purkaminen kasvattaisi veropohjaa

Kilpailun vapauttaminen mahdollistaisi:

  • Useampien toimijoiden pääsyn markkinoille, jotka maksavat veroja ja mahdollisia lisenssimaksuja

  • Hintakilpailun ja tehokkuuden kasvun, joka kasvattaa kulutusta maltillisesti ja siten alkoholiverotuottoja

  • Arvioiden mukaan valtion vuosittaiset lisätulot voisivat olla 50–200 miljoonaa euroa, riippuen siitä, miten järjestelmä suunnitellaan

2. Omistajapolitiikka ja valtion rooli

2.1. Onko valtion syytä omistaa vähittäiskauppaa?

Valtion tehtävä ei ole kilpailla yksityisten toimijoiden kanssa vähittäiskaupassa, varsinkaan sellaisilla markkinoilla, joilla kilpailu on mahdollista järjestää reilusti ja tehokkaasti. Alkon monopoli on historiallinen jäänne, joka perustuu raittiusliikkeen ja 1900-luvun sääntelymentaliteetin perintöön. Sen säilyttäminen perustuu pitkälti holhoavaan lähtökohtaan, jonka uskottavuus on heikentynyt globalisaation ja verkko-ostamisen myötä.

2.2. Julkistalouden näkökulma

Valtion omistus on taloudellisesti perusteltua lähinnä silloin, kun markkinat eivät toimi tai kyseessä on strateginen infrastruktuuri (esim. sähköverkot). Alkon toimiala ei täytä kumpaakaan kriteeriä. Valtion kannattaa ennemmin kerätä tulonsa verotuksen ja sääntelyn kautta, ei suoran liiketoiminnan kautta.

3. Alkoholihaitat ja yhteiskunnalliset huolet

Vastustajat vetoavat usein siihen, että vapauttaminen lisäisi alkoholihaittoja. Tämä on osin perusteltu, mutta:

  • Haitat voidaan minimoida säätelyllä (esim. rajoitetut aukioloajat, myyntiluvat, mainontarajoitukset)

  • Nykyinen järjestelmä ei estä haittoja tehokkaasti, sillä suurin osa alkoholinkulutuksesta tapahtuu jo nyt ruokakauppojen ja matkustajatuonnin kautta

  • Vapauttaminen ei tarkoita deregulaatiota, vaan järkevää uudelleenjärjestelyä

On syytä huomauttaa, että vasemmistolaiset näkökulmat liioittelevat usein valtion holhousroolin hyötyjä, vaikka liberaali, säädelty kilpailu on monilla muilla aloilla tuonut kuluttajille enemmän hyötyä kuin haittaa.

Johtopäätös

Alkon vähittäismyyntimonopolin purkaminen ja yhtiön myyminen muodostaisivat taloudellisesti ja periaatteellisesti johdonmukaisen kokonaisuuden. Toimenpiteet voisivat tuoda:

  • 500–800 miljoonan euron kertatulon

  • 50–200 miljoonan euron vuosittaiset lisäverotulot

  • Parempaa palvelua ja valinnanvapautta kuluttajille

  • Tehokkaamman ja markkinaehtoisemman alkoholinjakelun

Valtion ei tule pitää kiinni omistuksesta ideologisista tai menneisyyden perusteluista. Talousliberaalin näkemyksen mukaisesti on aika siirtyä alkoholipolitiikassa kohti vastuullista, säädeltyä kilpailua ja hyödyntää yksityisen sektorin kyvykkyys sekä valtion sääntelyvoima julkisen omistuksen sijaan.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää