Helsingin keskustassa nähtiin Muharram-kulkue – sosiaalisessa mediassa symboliikkaa tulkittiin virheellisesti ISIS-yhteyksiseksi

 


Helsinki, 23.6.2026

Sosiaalisessa mediassa on herännyt keskustelua Helsingin keskustassa 21.6. kuvatusta videosta, jossa näkyy mustiin pukeutuneita osallistujia, arabiankielisiä bannereita sekä punaisia ja vihreitä lippuja. Osa kommentoijista tulkitsi symboliikan islamistiseksi tai jopa ISIS-yhteyksiseksi.

Kuvamateriaalin perusteella tällaiselle tulkinnalle ei kuitenkaan ole näyttöä. Videolla näkyvä symboliikka viittaa ensisijaisesti shiiamuslimien Muharram-kauden ja Ashuran muistoperinteeseen, jossa muistetaan Imam Husain ibn Alin kuolemaa Karbalan taistelussa. Mustat vaatteet ja surubannerit, Husainiin viittaavat arabiankieliset tekstit sekä punaiset ja vihreät liput sopivat tähän uskonnolliseen muistokontekstiin.

Tapahtuman ajoitus tukee tätä tulkintaa. Muharram-kuukausi alkoi vuonna 2026 kesäkuun puolivälissä, ja Ashura osuu noin 25. kesäkuuta. Sunnuntai 21.6. sijoittui siis Muharramin ensimmäiselle viikolle, jolloin shiiayhteisöissä järjestetään eri puolilla maailmaa suru- ja muistotilaisuuksia.

Videolla näkyvä musta banneri ei kuvamateriaalin perusteella vastaa ISIS-järjestön tunnusomaista lippua. ISIS-lippuun liittyy erityinen musta-valkoinen rakenne, shahada-teksti ja sinettimäinen elementti. Helsingin videolla näkyvä symbolipaketti näyttää pikemminkin liittyvän Imam Husainin muistamiseen kuin jihadistiseen propagandaan.

Keskustelu kertoo kuitenkin laajemmasta tulkintaongelmasta. Arabiankielinen uskonnollinen symboliikka voidaan länsimaisessa julkisessa tilassa tulkita nopeasti turvallisuusuhkaksi, etenkin jos katsojalla ei ole tietoa islamin sisäisistä suuntauksista tai Ashura-perinteestä. Musta lippu voi eri yhteyksissä merkitä hyvin eri asioita: se voi olla surusymboli, uskonnollinen tunnus tai joissakin tapauksissa jihadistinen merkki. Tässä tapauksessa ratkaisevaa on koko symbolikokonaisuus, ei pelkkä lipun väri.

Tapausta ei myöskään ole syytä liittää automaattisesti Palestiina-mielenosoituksiin, Sumud-verkostoon, PALCIFiin tai muihin Palestiina-solidaarisuustoimijoihin. Videon perusteella tapahtuma näyttää olevan shiiamuslimien Husain-muistokulkue, ei ensisijaisesti Gaza- tai Palestiina-aiheinen mielenosoitus.

Turvallisuusviranomaisten yleiset arviot radikaali-islamistisen terrorismin uhasta Suomessa ovat erillinen kysymys. Supo pitää terrorismin uhkatasoa kohonneena, mutta yksittäisen uskonnollisen kulkueen tulkitseminen ekstremistiseksi vaatii konkreettista näyttöä järjestäjästä, viesteistä, tunnuksista ja mahdollisista rikoslain kannalta merkityksellisistä ilmaisuista. Pelkkä arabiankielinen uskonnollinen symboliikka ei riitä osoittamaan yhteyttä terrorismiin.

Korjattu johtopäätös on, että Helsingin keskustassa nähtiin 21.6. todennäköisesti Muharram-kauteen liittyvä shiiamuslimien muistokulkue. Sosiaalisessa mediassa esitetyt ISIS-tulkinnat vaikuttavat kuvamateriaalin perusteella virheellisiltä tai ainakin todistamattomilta. Tapaus osoittaa, että uskonnollisen symboliikan arvioinnissa tarvitaan kontekstia: sama väri, kieli tai visuaalinen muoto voi saada täysin eri merkityksen riippuen siitä, liittyykö se sururituaaliin, poliittiseen mielenosoitukseen vai ääriliikkeen propagandaan.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää