Kuuluuko kustannusdenialismi Skepsiksen agendaan?

Minusta kuuluu, ainakin siltä osin kuin kyse on kriittisestä ajattelusta, väitteiden arvioinnista ja siitä, miten ihmiset muodostavat käsityksensä todellisuudesta.

Kustannusdenialismilla tarkoitan tässä taipumusta puhua politiikan, järjestelmien tai ideologisten hankkeiden hyödyistä ikään kuin niiden kustannukset, vaihtoehtoiskustannukset ja kannustinvaikutukset olisivat toissijaisia, epäolennaisia tai jopa sopimattomia kysymyksiä. Kyse ei ole vain talouspolitiikasta, vaan myös tiedollisesta ja psykologisesta ilmiöstä: miten helposti ihmiset hyväksyvät itselleen mieluisia väitteitä, jos lasku jää näkymättömiin tai siirtyy muille.

Skeptisestä näkökulmasta tämä on kiinnostavaa, koska politiikassakin esitetään poikkeuksellisia väitteitä. Jos joku väittää, että voidaan saada paljon hyötyä lähes ilman kustannuksia, ilman haitallisia sivuvaikutuksia tai ilman todellisia trade-offeja, kyse on väitteestä, jota pitäisi tarkastella kriittisesti aivan kuten muitakin houkuttelevia mutta heikosti perusteltuja väitteitä. Tässä mielessä kustannusdenialismi ei ole vain oikeiston tai vasemmiston ongelma. Molemmat voivat sortua siihen silloin, kun oma tavoite koetaan moraalisesti niin tärkeäksi, että hintalappu halutaan työntää sivuun.

Minusta olennainen skeptinen kysymys on tämä: miksi keskustelussa hyötyväitteet saavat usein enemmän epistemistä armoa kuin kustannusväitteet? Miksi “tämä on välttämätöntä” riittää usein paremmin perusteluksi kuin kysymys “mitä tämä maksaa, kenelle ja mitä muuta jää tekemättä”?

Mitä mieltä muut ovat? Onko kustannusdenialismin tarkastelu osa Skepsiksen ydintehtävää, vai meneekö se liikaa yleisen politiikan puolelle? Ja jos kuuluu, millä rajauksella sitä pitäisi käsitellä, jotta fokus pysyy skeptisessä menetelmässä eikä puoluepolitiikassa?

Taustaksi Skepsiksen oma esittely korostaa kriittistä ajattelua, poikkeuksellisten väitteiden tieteellistä tarkastelua ja keskustelua tieteelliseen maailmankuvaan liittyvistä tärkeistä aiheista: Skepsis – Mikä on Skepsis?

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää